Teemat

Aiempaa suurempi osa tavoitteista toteutui. Talousarvion 2024 sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 64 prosenttia ja niitä kuvaavista mittareista 74 prosenttia.

Merkittävimpien tytäryhteisöjen tavoitteista toteutui lähes puolet. Liikunta-alan tytäryhteisöjen tavoitteet toteutuivat lähes kokonaan. Joidenkin tavoitteiden toteutumista on kuitenkin vaikeaa arvioida.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietomurron kohdalla on tullut ilmi puutteita kaupungin tietoturvakontrolleissa, tietoturvan ylläpidon vastuissa ja tiedon säilyttämiseen liittyvissä käytännöissä. Tietomurron seurauksena esille on noussut tarve tietoturvajohtamisen selkeyttämiselle.

Vuonna 2024 menokasvu oli strategian tavoitetta suurempi. Edellisinä vuosina tavoite onnistuttiin saavuttamaan. Lainakanta on pienentynyt, mutta erityisesti konserniyhteisöille annettujen lainojen takaukset ovat lisänneet kokonaisvastuita.

Kaupunkistrategian 2021–2025 mukainen tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävien uudistusten suunnittelu ja toteutus oli käynnistynyt toimialoilla ja liikelaitoksissa. Kaupunkiympäristön toimialalla ja rakentamispalveluliikelaitos Starassa oli järjestelmällisesti toteutettu ohjelman mukaisia toimenpiteitä ja saavutettu tavoiteltuja vaikutuksia.

Helen on pääosin edistänyt kaupunkikonsernin ympäristötavoitteita, mutta poltettavan biomassan ekologinen kestävyys vaatii lisähuomiota. Helen panostaa pienydinvoiman edistämiseen.

Kaupunki on tehnyt toimenpiteitä katutöiden haittojen vähentämiseksi, mutta toimia on syytä jatkaa myös tulevaisuudessa. Lainsäädäntö ei toistaiseksi tue katutyöhaittojen vähentämistä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toteuttamien ICT-palveluhankintojen ei voida todeta johtaneen säästyneisiin menoihin. ICT-palveluhankintojen avulla on kuitenkin onnistuttu kasvattamaan tuottavuutta jonkin verran.

Kaupungin nopea kasvuvauhti on aiheuttanut haasteita tilatarpeeltaan suuremmille yrityksille, koska kaupunkirakenteen tiivistyessä tilasta on puutetta. Kaupungin ja korkeakoulujen yhteistyö on ollut aktiivista.

Helsingin kaupungin päiväkodit ovat hyvin saavutettavia kävellen tai julkisilla liikennevälineillä. Päiväkotitilat pääosin mahdollistavat hyvän oppimisympäristön, mutta pienryhmille sopivista rauhallisista tiloista on tilojen käyttäjien mukaan puutetta.

Ruotsinkieliset asiakasperheet saavat suurimmassa osassa arvioiduista palveluista yhtä hyvin tai joissakin palveluissa jopa paremmin palvelua kuin suomenkieliset. Ruotsinkielistä palvelua ostetaan eräissä lastensuojelun yksittäisissä palveluissa, joissa omaa henkilöstöä ei ole.

Helsinki on asunnottomuuden vähentämisen edelläkävijä. Asumisneuvonnalla onnistutaan välttämään taloudellisesti ja inhimillisesti kalliita häätöjä. Hätämajoituspalveluiden turvallisuudessa on vielä kehitettävää.

Perusopetuksen ja lastensuojelutarpeen arvioinnin tiedonvaihdossa ja yhteistyössä on pääosin noudatettu kaupungin ohjeita. Ohjeistuksia on kuitenkin paljon, eivätkä ne ole kaikilta osin selkeitä ja yhdenmukaisia. Oppilashuollon ja lastensuojelun konsultaatiokäytännöt ovat toimivia, ja henkilöstön osaamista on kehitetty.

Palvelusetelin käyttö ei ole merkittävästi edistänyt perusterveydenhuollon toimivuutta ja sujuvaa hoitoon pääsyä terveysasemilla, sillä se soveltuu vain pienelle osalle terveysasemien asiakkaista, ja setelin saatavuus on rajattua. Hoitoon pääsyä on kuitenkin pystytty sujuvoittamaan hetkittäin alueellisesti ja yksittäisten asiakkaiden osalta.

Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden pääsy pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoivaan on sujuvoitunut, ja jonotusajat ovat lyhentyneet. Hakuprosessi voi kestää pitkään, eikä sen toimivuudesta kerätä asiakaspalautetta.

Vuoden 2022 arviointikertomuksen suosituksista 96 prosentin kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin.

Talousarvion 2023 sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 58 prosenttia ja niitä kuvaavista mittareista 60 prosenttia.

Tytäryhteisöille asetetaan tavoitteita omistajastrategioissa. Tavoitteiden toteutumista on kuitenkin vaikeaa arvioida tavoitteiden epämääräisen asettamisen vuoksi.

Vuosi 2023 oli ensimmäinen, jolloin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen menot ja tulot eivät enää ole osa kaupungin itse rahoittamaa taloutta. Rakenneuudistus ei juurikaan vaikuttanut Helsingin kaupungin talouden tilaan tunnusluvuilla mitattuna.

Vieraskielisten oppilaiden oppimista on tuettu kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa, mutta osa toimenpiteistä on kesken tai pienimuotoisia. Kielellinen tuki toteutuu eri kouluissa vaihtelevasti, koska koulujen resursseissa ja osaamisessa tuen järjestämiseen on eroja.

Helsingin Sataman aluspäästöjen päästövähennystavoite saavutetaan melko varmasti vuonna 2030. Raskaan liikenteen ja työkoneiden päästöt eivät ole vielä merkittävästi vähentyneet.

Kävijät ovat löytäneet takaisin kirjastoihin koronapandemian jälkeen vuonna 2023, sillä kirjastokäyntien määrä on kasvanut vuosiin 2020–2022 verrattuna. Alakoululaisten kirjastovierailut toteutuvat kattavasti, mutta yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat tavoitetaan heikommin.

Kulttuuriavustuksia on osittain kehitetty kaupunkistrategian ja kulttuuripalvelukoko-naisuuden palvelustrategian mukaisesti, mutta uusien toimijoiden tai taiteenlajien nousemista avustusten piiriin ei ole ollut mahdollista seurata.

Koronapandemian aikana jalkautuvasta työstä tuli osa perusnuorisotyötä. Nuorisotyöyksiköiden resursseilla ei kuitenkaan kyetä vastaamaan lisääntyneisiin tehtäviin ja tarpeisiin. Henkilöstön rekrytointi on vaikeutunut.

Kaupunkiuudistus on vasta alussa, ja toistaiseksi alueilla on toteutettu melko pieniä toimenpiteitä. Kaupunkiuudistuksen tavoitteita on kuitenkin pyritty edistämään.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi on varautunut häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin pääosin asianmukaisella tavalla, mutta havaintojen perusteella kehitystyötä tulee tehdä tulevaisuudessakin.

Talvipyöräilyyn tyytyväisten osuutta ei ole saatu kasvatettua. Kävelyväylien talviolosuhteiden parantamisen toimenpiteet ovat vasta alkamassa. Talvikunnossapidon huomioiminen jo maankäytön ratkaisuissa mahdollistaisi toimivamman lumen käsittelyn.

Kaupunkistrategian mukaan perheitä tuetaan monialaisesti, ja varhaiseen ja laaja-alaiseen tukeen suunnataan voimavaroja. Lapsiperheiden sosiaaliohjauksen saatavuutta on parannettu ja palvelua on laajennettu ja kehitetty. Kuitenkin odotusaika palveluun on kasvanut, ja osaavan henkilöstön saatavuus on heikentynyt.

Kaupungin päihdepalveluissa on helpotettu huumeriippuvuudesta kärsivien hoitoon pääsyä useilla uudistuksilla, jotka ovat parantaneet opioidikorvaushoitoon ja vieroitushoitoon pääsyä. Uudistusten vaikutuksia muihin päihdepalveluihin pääsyyn ei voitu arvioida, koska uudistuksista on kulunut vain vähän aikaa ja vertailukelpoista tilastotietoa puuttui. Huumeriippuvuudesta kärsivien palveluilla voidaan myös vähentää huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja ja parantaa ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta, mutta tiloista on puutetta.

Pormestarimallin myötä kaupungin kansallinen edunvalvonta on kehittynyt kahden viimeisen strategiakauden aikana.

Vuoden 2021 arviointikertomuksen suosituksista 94 prosentin kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin.

Sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 42 prosenttia. Tavoitteiden toteutumista kuvaavista mittareista toteutui 58 prosenttia. Koronapandemia vaikutti vielä varsinkin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tavoitteiden toteutumiseen.

Henkilöstö- ja palkkahallintojärjestelmä Sarastian käyttöönotossa epäonnistuttiin usealla eri osa-alueella. Puutteita oli johtamisessa, toimintamalleissa, osaamisessa ja järjestelmän suorituskyvyssä. Käyttöönottoon ja erityisesti muutoksen johtamiseen ei panostettu riittävästi.

Kaupunginvaltuusto ei ole enää vuoden 2022 talousarviosta lähtien asettanut tavoitteita kaupunkikonsernin tytäryhteisöille. Käytännössä päätösvalta tavoitteiden asettamisesta on delegoitu kaupunginhallitukselle 1.3.2023 hyväksytyssä konserniohjeessa. Tarkastuslautakunta katsoo, että ainakin merkittävimmillä tytäryhteisöillä tulisi olla kaupunginvaltuustolle raportoitavia tavoitteita.

Kaupungin talous oli vakaalla pohjalla, vaikka lainakanta kasvoi hieman. Vuoden 2023 alusta toteutunut sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen siirtyminen valtion rahoitettavaksi muuttaa rahoituspohjaa merkittävästi.

Kaupunki on kehittänyt rakennusomaisuuden hallinta- ja luopumisprosesseja sekä omistamisperiaatteita, mutta tällä hetkellä ne eivät vielä täysin tue strategisia tavoitteita ja palvelutarpeita. Tiloista luopumisen prosessia on kehitetty vastikään, joten vaikutukset jäävät myöhemmin nähtäväksi.

Seniorikeskukset ovat pyrkineet parantamaan henkilöstön työhyvinvointia sekä pito- ja vetovoimaa, mutta mittareiden perusteella kehitystyötä riittää vielä tulevaisuudessakin.

Kaupunkistrategian mukaan varhaiskasvatuksessa tulee parantaa työoloja ja henkilöstön saatavuutta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tehnyt paljon toimenpiteitä, mutta henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima ovat heikentyneet vaikean henkilöstöpulan takia.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tehty paljon toimenpiteitä opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Opiskeluhuollon psykologin palveluihin ei kuitenkaan pääse helposti, ja jatkohoitoon on jonoa.

Kaupunki on pyrkinyt parantamaan aikuisten pääsyä varhaisen vaiheen mielenterveyspalveluihin esimerkiksi kouluttamalla henkilökuntaa ja avaamalla lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalvelun Miepin toimipisteitä. Koulutusten myötä käyttöön otettujen uusien työvälineiden vaikutus ei vielä ole näkynyt asiakkaille nopeampana hoitoon pääsynä.

Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa pyritään huomioimaan perheiden yksilölliset tarpeet. Perheet eivät kuitenkaan aina saa erityistä tukea riittävän nopeasti, ja hoidon jatkuvuudessa on parannettavaa.

Omaishoitajien vapaiden ajaksi tarjolla oleva alle 65-vuotiaiden tilapäishoito ei aina vastaa eri asiakasryhmien tarpeita. Tilapäishoitopaikkoja ei ole riittävästi kaikille asiakasryhmille.

Asuinalueiden kaavoituksessa on pyritty säilyttämään viheralueita ja arvokkaita luontokohteita. Asumista on kuitenkin osoitettu viheralueille, koska kaavoituksessa toteutetaan myös asuntotuotantoa koskevia tavoitteita.

Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet asemakaavoitukseen ovat laajemmat kuin lainsäädäntö edellyttäisi. Vähemmän aktiivisia ryhmiä aktivoidaan tarvittaessa.

Nuorten rikokset ovat pysyneet määrällisesti melko samalla tasolla viime vuosien aikana. Nuorten tekemät henkilöihin kohdistuvat vakavat rikokset ovat kuitenkin kasvussa. Toisaalta häiriökäyttäytymistä ja ilkivaltaa koskevissa poliisin hälytystehtävissä on ollut selkeää laskua.

Kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuus ei ole kasvanut. Kävelyn edistäminen on vielä hyvin alkuvaiheessa ja toimii niukoilla resursseilla.

Kaupunki on toteuttanut lukuisia kaupunkistrategiaan ja eri ohjelmiin kirjattuja kävelyn, autoilun ja logistiikan sujuvoittamiseen liittyviä toimenpiteitä, mutta merkittäviä vaikutuksia ei vielä ole havaittavissa.

Vuoden 2020 arviointikertomuksen suosituksista 90 prosentin kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin.

Tarkastuslautakunnan vuonna 2019 antamat suositukset johtivat useimmiten toimenpiteisiin.

Sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 51 prosenttia. Koronapandemian jatkuminen on vaikuttanut etenkin kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimialan tavoitteiden toteutumattomuuteen.

Kaupungin talous on edelleen vakaalla pohjalla, vaikka käyttömenojen kasvu ei ole pysynyt kaupunkistrategian määrittelemissä rajoissa. Lainakantaa on onnistuttu vähentämään strategian mukaisesti samaan aikaan, kun investointimenot ovat olleet korkealla tasolla.

Yläkouluissa on lisätty tukea etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamiseksi, mutta tuen kohdistamiseksi tarvitaan jatkossa lisää luotettavaa tietoa.

Opiskelijoiden ohjausta ja opintojen läpäisyä on kehitetty monipuolisesti, mutta henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella opiskelijoille ei ole ohjausta riittävästi tarjolla.

Lastensuojelun avohuollon palvelujen työntekijämitoitus on lain mukaan riittävällä tasolla, mutta perheiden lisääntyneiden haasteiden takia asiakkaiden tarpeisiin ei aina pystytä vastaamaan.

Kotihoitoa on pyritty kehittämään viime vuosina, mutta useimmat tavoitteet ovat jääneet toteutumatta. Henkilöstöpula on kotihoidon suurin ongelma. Kielellinen yhdenvertaisuus ei toteudu ruotsinkielisen hoitohenkilöstön puutteen vuoksi.

Kotihoidossa ja palveluasumisessa on otettu käyttöön päivystystilanteiden opas ja Liikkuva hoitaja -palvelu, mutta niitä ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti. Sairaalasta kotiuttamiseen liittyvää yhteistyötä tulisi tiivistää.

Kaupunki on pyrkinyt edistämään mielenterveyskuntoutujien pääsyä asumispalveluihin muuttamalla Auroran sairaalan kuntoutuspsykiatrian osastoja asumisyksiköiksi ja lisäämällä asumispalveluiden palveluvalikoimaa ostopalveluiden kilpailutuksessa. Jonottajien määrä asumispalveluun ei kuitenkaan ole käytännössä pienentynyt.

Helsingin liikkumisohjelman toimenpiteet ovat pääosin toteutuneet. Kolmen arvioidun tavoitealueen toimenpiteistä suurin osa oli joko toteutunut tai edennyt aikataulussa.

Kaupungin metsien luontoarvot ovat lisääntyneet pitkällä aikavälillä luonnonhoidon ja harkitun hoitamatta jättämisen ansiosta. Keskeisimpiä monimuotoisuutta edistäneitä toimenpiteitä ovat olleet lahopuun jättäminen, eri-ikäisen ja erilajisen puuston suosiminen sekä monimuotoisuudelle arvokkaiksi tunnistettujen kohteiden jättäminen hoidon ulkopuolelle.

Kaupunginkanslian elinkeino-osaston vastuulla olevat yritysmyönteisyyden toimenpiteet ovat pääosin onnistuneet hyvin. Tulevaisuudessa yritysmyönteisyyden ja yritysyhteistyön kehittäminen vaatii panostuksia koko kaupunkiorganisaatiolta ja erityisesti elinkeino-osastolta.

Kaupunki on varautunut digiturvallisuusriskeihin, mutta varautumista on edelleen tarve parantaa. Esimerkiksi digitaalisen turvallisuuden organisoinnissa on vielä kehitettävää.

Asukkailla ei ole Hekassa päätösvaltaa kaikissa yhteishallintolain edellyttämissä asioissa. Toisaalta Hekan vuokralaisdemokratiassa on lisäelementtejä, joita laki ei edellytä. Asukasaktiivit ovat tyytymättömiä asukkaiden tosiasiallisiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Tarkastuslautakunnan vuonna 2018 antamat suositukset johtivat useimmiten toimenpiteisiin.

Tilintarkastaja on toistuvasti antanut suosituksia seuraavista aihealueista: muistiotositteet, tase-erittelyt, omaisuuden olemassaolon ja irtaimiston seuranta, hankintatoiminta sekä hallinto.

Sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 56 prosenttia. Tavoitteet toteutuivat parhaiten keskushallinnossa ja kaupunkiympäristön toimialalla.

Lainanottoa on voitu vähentää suurista investoinneista huolimatta. Menot ovat kasvaneet enemmän kuin kaupunkistrategiassa tavoiteltiin. Koronapandemia aiheuttaa epävarmuutta talouteen.

Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen kustannukset toteutuivat lähes 127 miljoonaa euroa suurempina kuin hankesuunnitelmassa arvioitiin. Eniten kustannuksia nostivat lisä- ja muutostyöt. Kustannusten ylittymistä selittää myös se, ettei hankesuunnitelman kustannuksia sidottu tarjoushintaindeksiin.

Alueiden eriytyminen ei ole vähentynyt, vaikka Helsinki on pystynyt hillitsemään segregaatiokehitystä monipuoliseen asukas- ja asuntorakenteeseen tähtäävällä pitkäjänteisellä asuntopolitiikalla.

Positiivisen diskriminaation (PD) rahoituksella on tasoitettu kaupunkirakenteesta johtuvia alueellisia hyvinvointieroja tavoitteen mukaisesti. Määrärahaa pidetään tärkeänä ja sen jakoperusteita oikeansuuntaisina.

Lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdyistä toimenpiteistä on hyviä kokemuksia, mutta vaikutusten pysyvyys on epävarmaa.

Sosiaali- ja terveystoimiala on kehittänyt päihteiden käyttäjien hoitoa ja päihdehaittoja vähentäviä palveluita sekä madaltanut palveluihin pääsyn kynnystä. Yhteistyössä muiden toimijoiden, erityisesti lastensuojelun palveluiden, kanssa on kehitettävää.

Lastensuojelussa on haasteita vastata sijaishuollon kasvaneeseen tarpeeseen perhehoidolla sekä erityis- ja vaativan tason laitoshoidolla.

Sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan eri palveluissa, mutta tietoa kävijöiden sukupuolesta kerätään vaihtelevasti.

Kiireettömään hoitoon pääsy toteutuu terveysasemilla pääasiassa lain mukaisessa määräajassa, mutta ei kuitenkaan Helsingin omien tavoitteiden mukaisesti eikä yhdenvertaisella tavalla.

Ennaltaehkäisevää yhteisöllistä oppilashuoltoa on edistetty oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti, mutta oppilaiden oikeus saada oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja ei toteutunut lain mukaisessa määräajassa.

Kaupunkiympäristön toimialan osallistuvan budjetoinnin hankkeiden toteuttaminen on onnistunut hyvin, vaikka henkilöresurssit olivat niukat ja aikataulu kireä. Hankkeiden edistymisestä tiedottaminen ja kaupunkilaisten osallistaminen hankkeiden toteuttamiseen tavoittivat kuitenkin vain kapean osan kaupunkilaisista.

Nuorten vaikuttamiseen ja osallistumiseen kasvamista voidaan parhaiten tukea kouluissa. Tämä vaatii kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteistyön tiivistämistä.

Kaupunkiympäristön toimiala ja Helsingin kaupungin asunnot Oy ovat toteuttaneet lukuisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Jotta Hiilineutraali Helsinki 2035 toimenpideohjelman tavoitteet toteutuisivat aikataulussa, tarvitaan huomattava määrä yksityisten taloyhtiöiden energiaremontteja.

Helsingin kaupungin hankinnoissa ei ole onnistuttu täysin saavuttamaan kaupunginvaltuuston vuonna 2012 asettamia ympäristöpoliittisia tavoitteita. Vaikka useissa ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa ympäristökriteereitä on asetettu aiemminkin, laajemmin kehittämistä on alettu tehdä vasta viime vuosina Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman myötä.

Kaupunkistrategian tavoitteita on edistetty valtuustokaudella. Merellisen strategian alkuvuosille aikataulutetuista toimenpiteistä jo puolet on toteutunut joko täysin tai pääosin.

Toimitilayhtiöiden omistajaohjaus on järjestetty pääosin tarkoituksenmukaisesti. Arvioinnissa havaittiin kuitenkin konserniohjeen täydentämistarpeita.

Uuden johtamisjärjestelmän ja toimialamallin myötä kaupunkikokonaisuuden ohjattavuus on parantunut. Ohjauksesta on kuitenkin samalla tullut hajanaisempaa, ja on syntynyt epäselvyyttä siitä, kuka ohjaa mitäkin asiaa.

Tarkastuslautakunnan vuonna 2017 antamat suositukset johtivat toimenpiteisiin, lukuun ottamatta omistajaohjauksen kaksoisrooleja koskeneita suosituksia.

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat parhaiten kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ja keskushallinnossa. Tytäryhteisöjen tavoitteista toteutumatta jäi muun muassa Stadion-säätiön tavoite Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen etenemisestä kustannusarviossa ja aikataulussa.

Kaupungin talous vuonna 2019 oli vahva. Koronavirusepidemia heikentää kaupungin taloutta vuonna 2020.

Tilankäytön tehostamisesta ja siihen tähtäävien toimintatapojen uudistamisesta on saatu vaihtelevia tuloksia kaupungin eri palveluissa. Asiakkaiden ja henkilöstön näkemysten ottaminen huomioon on kuitenkin havaittu tärkeäksi tilauudistuksissa.

Liikunta- ja kulttuuripalvelujen omistajaohjaus on järjestetty pääosin tarkoituksenmukaisesti. Kaupunkitasolla ongelmana on, ettei pormestarin ja apulaispormestareiden työnjakoa omistajaohjauksessa ole määritelty.

Kaupunkistrategiassa varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet, mutta henkilöstövaje voi heikentää tavoitteiden toteutumista jatkossa.

Lapsiperheiden kotouttamista on edistetty kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla, mutta toimialan on lisättävä oman henkilöstönsä osaamisen kehittämistä kotouttamisessa.

Rakennetun ympäristön esteettömyyttä on edistetty aktiivisesti 2010-luvulla, mutta yhteistyön lisäämiselle vammaisyhdistysten kanssa on yhä tarvetta. Rakennetun ympäristön esteettömyyden toteutuminen suunnitelmien mukaisena tulisi varmistaa.

Helsingin digitaalisten asiointipalvelujen laatu on pääosin hyvä, kun sitä verrataan valtakunnalliseen digitaalisten asiointipalvelujen laatukriteeristöön. Palvelujen löydettävyydessä ja sujuvuudessa on kuitenkin kehitettävää.

Terveydenhuollon sähköiset asiointipalvelut ovat laadukkaita, mutta kaikki kuntalaiset eivät pysty käyttämään niitä. Siksi perinteisten palvelukanavien käyttö tulee mahdollistaa tulevaisuudessakin.

Perusopetuksessa on käytössä riittävät ja toimivat digitaaliset ympäristöt, järjestelmät ja laitteet, mutta niitä tulee kehittää ja uusia. Opettajien digitaaliset ja pedagogiset taidot eivät ole parantuneet suunnitellusti, ja riittävä seurantatieto oppilaiden osaamisen kehittymisestä puuttuu.

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon laadunvalvontaa voidaan pitää tyydyttävänä kaupungin omassa tuotannossa ja riittävänä ostopalveluissa.

Helsingin kaupungin suun terveydenhuolto on laadukasta, mutta hoitoon pääsy on ollut vaikeaa erityisesti yhteydensaannin ongelmien ja kiireettömien aikojen puutteen vuoksi.

Perhekeskusmalli on lisännyt eri ammattilaisten välistä yhteistyötä tavoitteiden mukaisesti. Perhekeskustyö on vasta alussa useilla Helsingin alueilla ja kehittämistarpeita on edelleen.

Kaikkia kaupungin suuria liikennehankkeita ei ole toteutettu siten, että niillä olisi mahdollisuus pysyä alkuperäisessä kustannusarviossa tai aikataulussa.

Kaupunki ei kykene riittävästi valvomaan suurta määrää työmaita eikä epäkohtien ilmetessä puuttumaan toimintaan riittävän tehokkaasti. Katutyömaahaittojen arviointia tekevät suuret ammattirakentajat, mutta ne vastaavat vain noin puolesta kaivutyömaista kaupungin alueella.

Tarkastuslautakunnan vuonna 2016 antamien suositusten mukaisiin toimenpiteisiin on pääosin ryhdytty.