Teemat

Tarkastuslautakunnan vuonna 2019 antamat suositukset johtivat useimmiten toimenpiteisiin.

Sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 51 prosenttia. Koronapandemian jatkuminen on vaikuttanut etenkin kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimialan tavoitteiden toteutumattomuuteen.

Kaupungin talous on edelleen vakaalla pohjalla, vaikka käyttömenojen kasvu ei ole pysynyt kaupunkistrategian määrittelemissä rajoissa. Lainakantaa on onnistuttu vähentämään strategian mukaisesti samaan aikaan, kun investointimenot ovat olleet korkealla tasolla.

Yläkouluissa on lisätty tukea etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamiseksi, mutta tuen kohdistamiseksi tarvitaan jatkossa lisää luotettavaa tietoa.

Opiskelijoiden ohjausta ja opintojen läpäisyä on kehitetty monipuolisesti, mutta henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella opiskelijoille ei ole ohjausta riittävästi tarjolla.

Lastensuojelun avohuollon palvelujen työntekijämitoitus on lain mukaan riittävällä tasolla, mutta perheiden lisääntyneiden haasteiden takia asiakkaiden tarpeisiin ei aina pystytä vastaamaan.

Kotihoidossa ja palveluasumisessa on otettu käyttöön päivystystilanteiden opas ja Liikkuva hoitaja -palvelu, mutta niitä ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti. Sairaalasta kotiuttamiseen liittyvää yhteistyötä tulisi tiivistää.

Kaupunki on pyrkinyt edistämään mielenterveyskuntoutujien pääsyä asumispalveluihin muuttamalla Auroran sairaalan kuntoutuspsykiatrian osastoja asumisyksiköiksi ja lisäämällä asumispalveluiden palveluvalikoimaa ostopalveluiden kilpailutuksessa. Jonottajien määrä asumispalveluun ei kuitenkaan ole käytännössä pienentynyt.

Helsingin liikkumisohjelman toimenpiteet ovat pääosin toteutuneet. Kolmen arvioidun tavoitealueen toimenpiteistä suurin osa oli joko toteutunut tai edennyt aikataulussa.

Kaupungin metsien luontoarvot ovat lisääntyneet pitkällä aikavälillä luonnonhoidon ja harkitun hoitamatta jättämisen ansiosta. Keskeisimpiä monimuotoisuutta edistäneitä toimenpiteitä ovat olleet lahopuun jättäminen, eri-ikäisen ja erilajisen puuston suosiminen sekä monimuotoisuudelle arvokkaiksi tunnistettujen kohteiden jättäminen hoidon ulkopuolelle.

Kaupunginkanslian elinkeino-osaston vastuulla olevat yritysmyönteisyyden toimenpiteet ovat pääosin onnistuneet hyvin. Tulevaisuudessa yritysmyönteisyyden ja yritysyhteistyön kehittäminen vaatii panostuksia koko kaupunkiorganisaatiolta ja erityisesti elinkeino-osastolta.

Kaupunki on varautunut digiturvallisuusriskeihin, mutta varautumista on edelleen tarve parantaa. Esimerkiksi digitaalisen turvallisuuden organisoinnissa on vielä kehitettävää.

Asukkailla ei ole Hekassa päätösvaltaa kaikissa yhteishallintolain edellyttämissä asioissa. Toisaalta Hekan vuokralaisdemokratiassa on lisäelementtejä, joita laki ei edellytä. Asukasaktiivit ovat tyytymättömiä asukkaiden tosiasiallisiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Tarkastuslautakunnan vuonna 2018 antamat suositukset johtivat useimmiten toimenpiteisiin.

Tilintarkastaja on toistuvasti antanut suosituksia seuraavista aihealueista: muistiotositteet, tase-erittelyt, omaisuuden olemassaolon ja irtaimiston seuranta, hankintatoiminta sekä hallinto.

Sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 56 prosenttia. Tavoitteet toteutuivat parhaiten keskushallinnossa ja kaupunkiympäristön toimialalla.

Lainanottoa on voitu vähentää suurista investoinneista huolimatta. Menot ovat kasvaneet enemmän kuin kaupunkistrategiassa tavoiteltiin. Koronapandemia aiheuttaa epävarmuutta talouteen.

Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen kustannukset toteutuivat lähes 127 miljoonaa euroa suurempina kuin hankesuunnitelmassa arvioitiin. Eniten kustannuksia nostivat lisä- ja muutostyöt. Kustannusten ylittymistä selittää myös se, ettei hankesuunnitelman kustannuksia sidottu tarjoushintaindeksiin.

Alueiden eriytyminen ei ole vähentynyt, vaikka Helsinki on pystynyt hillitsemään segregaatiokehitystä monipuoliseen asukas- ja asuntorakenteeseen tähtäävällä pitkäjänteisellä asuntopolitiikalla.

Positiivisen diskriminaation (PD) rahoituksella on tasoitettu kaupunkirakenteesta johtuvia alueellisia hyvinvointieroja tavoitteen mukaisesti. Määrärahaa pidetään tärkeänä ja sen jakoperusteita oikeansuuntaisina.

Lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdyistä toimenpiteistä on hyviä kokemuksia, mutta vaikutusten pysyvyys on epävarmaa.

Sosiaali- ja terveystoimiala on kehittänyt päihteiden käyttäjien hoitoa ja päihdehaittoja vähentäviä palveluita sekä madaltanut palveluihin pääsyn kynnystä. Yhteistyössä muiden toimijoiden, erityisesti lastensuojelun palveluiden, kanssa on kehitettävää.

Lastensuojelussa on haasteita vastata sijaishuollon kasvaneeseen tarpeeseen perhehoidolla sekä erityis- ja vaativan tason laitoshoidolla.

Sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan eri palveluissa, mutta tietoa kävijöiden sukupuolesta kerätään vaihtelevasti.

Kiireettömään hoitoon pääsy toteutuu terveysasemilla pääasiassa lain mukaisessa määräajassa, mutta ei kuitenkaan Helsingin omien tavoitteiden mukaisesti eikä yhdenvertaisella tavalla.

Ennaltaehkäisevää yhteisöllistä oppilashuoltoa on edistetty oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti, mutta oppilaiden oikeus saada oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja ei toteutunut lain mukaisessa määräajassa.

Kaupunkiympäristön toimialan osallistuvan budjetoinnin hankkeiden toteuttaminen on onnistunut hyvin, vaikka henkilöresurssit olivat niukat ja aikataulu kireä. Hankkeiden edistymisestä tiedottaminen ja kaupunkilaisten osallistaminen hankkeiden toteuttamiseen tavoittivat kuitenkin vain kapean osan kaupunkilaisista.

Nuorten vaikuttamiseen ja osallistumiseen kasvamista voidaan parhaiten tukea kouluissa. Tämä vaatii kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteistyön tiivistämistä.

Kaupunkiympäristön toimiala ja Helsingin kaupungin asunnot Oy ovat toteuttaneet lukuisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Jotta Hiilineutraali Helsinki 2035 toimenpideohjelman tavoitteet toteutuisivat aikataulussa, tarvitaan huomattava määrä yksityisten taloyhtiöiden energiaremontteja.

Helsingin kaupungin hankinnoissa ei ole onnistuttu täysin saavuttamaan kaupunginvaltuuston vuonna 2012 asettamia ympäristöpoliittisia tavoitteita. Vaikka useissa ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa ympäristökriteereitä on asetettu aiemminkin, laajemmin kehittämistä on alettu tehdä vasta viime vuosina Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman myötä.

Kaupunkistrategian tavoitteita on edistetty valtuustokaudella. Merellisen strategian alkuvuosille aikataulutetuista toimenpiteistä jo puolet on toteutunut joko täysin tai pääosin.

Toimitilayhtiöiden omistajaohjaus on järjestetty pääosin tarkoituksenmukaisesti. Arvioinnissa havaittiin kuitenkin konserniohjeen täydentämistarpeita.

Uuden johtamisjärjestelmän ja toimialamallin myötä kaupunkikokonaisuuden ohjattavuus on parantunut. Ohjauksesta on kuitenkin samalla tullut hajanaisempaa, ja on syntynyt epäselvyyttä siitä, kuka ohjaa mitäkin asiaa.

Tarkastuslautakunnan vuonna 2017 antamat suositukset johtivat toimenpiteisiin, lukuun ottamatta omistajaohjauksen kaksoisrooleja koskeneita suosituksia.

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat parhaiten kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ja keskushallinnossa. Tytäryhteisöjen tavoitteista toteutumatta jäi muun muassa Stadion-säätiön tavoite Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen etenemisestä kustannusarviossa ja aikataulussa.

Kaupungin talous vuonna 2019 oli vahva. Koronavirusepidemia heikentää kaupungin taloutta vuonna 2020.

Tilankäytön tehostamisesta ja siihen tähtäävien toimintatapojen uudistamisesta on saatu vaihtelevia tuloksia kaupungin eri palveluissa. Asiakkaiden ja henkilöstön näkemysten ottaminen huomioon on kuitenkin havaittu tärkeäksi tilauudistuksissa.

Liikunta- ja kulttuuripalvelujen omistajaohjaus on järjestetty pääosin tarkoituksenmukaisesti. Kaupunkitasolla ongelmana on, ettei pormestarin ja apulaispormestareiden työnjakoa omistajaohjauksessa ole määritelty.

Kaupunkistrategiassa varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet, mutta henkilöstövaje voi heikentää tavoitteiden toteutumista jatkossa.

Lapsiperheiden kotouttamista on edistetty kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla, mutta toimialan on lisättävä oman henkilöstönsä osaamisen kehittämistä kotouttamisessa.

Rakennetun ympäristön esteettömyyttä on edistetty aktiivisesti 2010-luvulla, mutta yhteistyön lisäämiselle vammaisyhdistysten kanssa on yhä tarvetta. Rakennetun ympäristön esteettömyyden toteutuminen suunnitelmien mukaisena tulisi varmistaa.

Helsingin digitaalisten asiointipalvelujen laatu on pääosin hyvä, kun sitä verrataan valtakunnalliseen digitaalisten asiointipalvelujen laatukriteeristöön. Palvelujen löydettävyydessä ja sujuvuudessa on kuitenkin kehitettävää.

Terveydenhuollon sähköiset asiointipalvelut ovat laadukkaita, mutta kaikki kuntalaiset eivät pysty käyttämään niitä. Siksi perinteisten palvelukanavien käyttö tulee mahdollistaa tulevaisuudessakin.

Perusopetuksessa on käytössä riittävät ja toimivat digitaaliset ympäristöt, järjestelmät ja laitteet, mutta niitä tulee kehittää ja uusia. Opettajien digitaaliset ja pedagogiset taidot eivät ole parantuneet suunnitellusti, ja riittävä seurantatieto oppilaiden osaamisen kehittymisestä puuttuu.

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon laadunvalvontaa voidaan pitää tyydyttävänä kaupungin omassa tuotannossa ja riittävänä ostopalveluissa.

Helsingin kaupungin suun terveydenhuolto on laadukasta, mutta hoitoon pääsy on ollut vaikeaa erityisesti yhteydensaannin ongelmien ja kiireettömien aikojen puutteen vuoksi.

Perhekeskusmalli on lisännyt eri ammattilaisten välistä yhteistyötä tavoitteiden mukaisesti. Perhekeskustyö on vasta alussa useilla Helsingin alueilla ja kehittämistarpeita on edelleen.

Kaikkia kaupungin suuria liikennehankkeita ei ole toteutettu siten, että niillä olisi mahdollisuus pysyä alkuperäisessä kustannusarviossa tai aikataulussa.

Kaupunki ei kykene riittävästi valvomaan suurta määrää työmaita eikä epäkohtien ilmetessä puuttumaan toimintaan riittävän tehokkaasti. Katutyömaahaittojen arviointia tekevät suuret ammattirakentajat, mutta ne vastaavat vain noin puolesta kaivutyömaista kaupungin alueella.

Tarkastuslautakunnan vuonna 2016 antamien suositusten mukaisiin toimenpiteisiin on pääosin ryhdytty.

Tilintarkastuksen havainnoista osa on toistuvia. Esimerkiksi muistiotositteisiin ja tase-erittelyihin liittyviä suosituksia on toteutettu puutteellisesti.

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat parhaiten kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla.

Kaupungin taloudellinen tilanne on hyvä: lainakanta aleni edelleen, vaikka investointeja tehtiin lähes 700 miljoonalla eurolla.

Hintakilpailujen lisääminen olisi kaupungin taloudellisen edun mukaista ja parantaisi hinnoittelun läpinäkyvyyttä.

Kaupunki pyrkii yhdenmukaiseen ja tasa-arvoiseen palkitsemiseen. Henkilöstötietojärjestelmät eivät tue palkitsemisen seurantaa.

Tytäryhteisöjen tavoitteet tukevat kaupungin tavoitteita. Omistajastrategioiden valmistelu on viivästynyt.

Helsinki houkuttelee ulkomaisia investointeja. Osaajien houkuttelu on laajamittaisemmin vasta käynnistymässä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pyrkii alueellisesti tasa-arvoiseen perusopetukseen. Alueellisia eroja syntyy muun muassa suomi toisena kielenä eli S2-oppilaiden painottuessa idän ja koillisen alueille.

Lukioiden väliset erot ovat melko suuria. Lukiolaisten tasavertaisia oppimismahdollisuuksia on kuitenkin parannettu.

Asiakkaiden asema on osin parantunut perustoimeentulotuen Kela-siirrossa, mutta myös väliinputoajia löytyy.

Kaupungin tulisi järjestää lasten ja nuorten lieviä ja keskivaikeita mielenterveysongelmia arvioiva ja hoitava yksikkö, sillä matalan kynnyksen palveluissa ei kyetä hoitamaan kaikkia, eivätkä useat ongelmat edellytä erikoissairaanhoitoa.

Lasten ja nuorten kuntoutuspalveluissa toiminta- ja puheterapiaa ei ole riittävästi. Kaupungilta puuttuu neuropsykologisen kuntoutuksen asiantuntemus.

Omaishoitoa tukevat palvelut ovat monipuolisia, mutta palvelutarjontaa ei hyödynnetä täysimääräisesti. Palvelujen laadussa omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana on parannettavaa.

Kilpailutettujen tukipalvelujen laatu pystyttiin useimmiten turvaamaan laadunvalvonnan ja sopimuksen seurannan avulla, vaikka puutteitakin esiintyi.

Uudisrakentamisen laatua on pyritty parantamaan monin tavoin, mutta ohjeistus kaipaa yhtenäistämistä.

Toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi on toteutettu, mutta päästöt eivät ole vielä merkittävästi vähentyneet. Lähivuosina haasteellista on sähköautojen ja niiden latauspisteiden määrän kasvattaminen sekä Helenin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.

Luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 tavoitteiden toteutumista on edistetty. Luonnonsuojelualueiden perustaminen suunnitellussa aikataulussa on haastavaa.

Tarkastuslautakunnan vuonna 2015 antamien suositusten mukaisiin toimenpiteisiin on pääosin ryhdytty.

Sitovien tavoitteiden toteutuminen vaihteli toimialoittain.

Kaupungin talous on vahva, mutta sote- ja maakuntauudistus luo epävarmuutta.

Henkilöstön työhyvinvointi on pääosin parantunut. Kannustimien luominen osatyökykyisten työllistämiseksi parantaisi sairauspoissaolojen hallintaa.

Hankintoja tekevien perehdytykseen ja jatkuvaan koulutukseen sekä työnjaon ja ohjeistuksen selkeyttämiseen on tarvetta.

Kokonaistoimitilojen määrä on kasvanut strategiakaudella, vaikka tilankäyttöä palveluissa on tehostettu.

Hekan omistajaohjaus on ollut tarkoituksenmukaista. Esteellisyyssääntelyn tiukentuminen tulee kuitenkin ottaa huomioon omistajaohjauksessa.

Asunnottomuusohjelmia on toteutettu ja pitkäaikaisasunnottomuutta on saatu vähennettyä, mutta asunnottomuus kokonaisuutena on kasvanut ja muuttanut muotoaan.

Yritysmyönteisyyttä tukevista strategian toimenpiteistä pääosa on toteutettu. Yritysmyönteisyydessä on kuitenkin parannettavaa.

Kaupunki on parantanut lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Harrastusten hinta ja tietämättömyys mahdollisuuksista voivat olla harrastamisen esteenä.

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen järjestelmää on systematisoitu.

Oppisopimuskoulutusta on kehitetty nuorille ja maahanmuuttajille paremmin sopivaksi. Oppisopimusten määrä ei ole kasvanut tavoitellusti.

Rakennushankkeiden kustannukset ylittyvät melko harvoin, aikataulut useammin.

Asuntotonttien maanvuokran määrittelyperiaatteiden läpinäkyvyyttä tulee parantaa. Arvioinnin perusteella alennettujen tonttivuokrien muodossa annettavan tuen suuruusluokka on 40 miljoonaa euroa vuodessa.

Liikuntastrategian tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Terveyttä edistävää liikuntaa on lisätty ja avustusjärjestelmä uudistettu.

Toimenpideohjelman toimenpiteitä on toteutettu, mutta ylipainoisten määrä kasvaa.

Saattohoito on laadukasta varsinkin vaativalla erityistasolla (HYKS) ja erityistasolla Suursuon sairaalassa ja kotisairaalassa, mutta perustason hoidossa osaaminen ja edellytykset vielä vaihtelevat.

Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa on lisätty kulttuuristrategian mukaisesti. Julkisen liikenteen maksut rajoittavat kuitenkin edelleen kouluajalla tapahtuvaa osallistumista kulttuuritoimintaan.

Peruskouluja on yhdistetty kaupunginhallituksen päättämien linjausten mukaisesti. Lapsivaikutusten arviointia ja asukkaiden osallisuuden toteutumista on kehitettävä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden mittaaminen on vasta alkamassa.

Hoitotakuu toteutuu, mutta erityisesti itäisen Helsingin terveysasemilla jonot ovat pitkiä.

Kiire on heikentänyt palvelun laatua. Ympärivuorokautisen hoidon arviointiprosessi kestää kauan.

Palveluiden saatavuutta ja riittävyyttä on parannettu, mutta asumispalvelujen hoitoketju ei ole sujuva.

Kaupunkimarkkinointia ja matkailua on kehitetty pääosin strategian mukaisesti. Kaupungin myöntämät tuet suurtapahtumille eivät ole läpinäkyviä eikä niiden myöntäminen yhtenäistä.

Varhaiskasvatuksessa, nuorisotoimessa sekä koulutus- ja nuorisotakuun palveluissa on toteutettu tasa-arvosuunnitelman toimenpiteitä. Liikuntavirastossa sukupuolten tasa-arvotyö on ollut vähäistä.

Hyvinvointitavoitteiden seurantaa tulee kehittää.

Ensihoito on tuloksellista kasvaneesta tehtävämäärästä huolimatta.

Tontinluovutuksen ja suurien liikenneinvestointien koordinaatio on ollut riittävää.

Helen Oy:n ja Helsingin Satama Oy:n omistamisen tarkoitusta ei ole määritelty.

Tilinpäätös ei anna monipuolista ja kattavaa kuvaa siitä, onko toiminta taloudellista, tuottavaa, vaikuttavaa ja laadukasta.

Avoimen datan julkaisemista on lisätty, mutta saatuja hyötyjä on vaikea osoittaa.