Helsingin operatiivinen varautuminen on hyvällä tasolla, mutta sopeutuminen ja varautuminen edellyttävät muutoksia maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa sekä päätöksiä varautumisen tasosta.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toteuttamien ICT-palveluhankintojen ei voida todeta johtaneen säästyneisiin menoihin. ICT-palveluhankintojen avulla on kuitenkin onnistuttu kasvattamaan tuottavuutta jonkin verran.

Merkittävimpien tytäryhteisöjen tavoitteista toteutui lähes puolet. Liikunta-alan tytäryhteisöjen tavoitteet toteutuivat lähes kokonaan. Joidenkin tavoitteiden toteutumista on kuitenkin vaikeaa arvioida.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietomurron kohdalla on tullut ilmi puutteita kaupungin tietoturvakontrolleissa, tietoturvan ylläpidon vastuissa ja tiedon säilyttämiseen liittyvissä käytännöissä. Tietomurron seurauksena esille on noussut tarve tietoturvajohtamisen selkeyttämiselle.

Vuonna 2024 menokasvu oli strategian tavoitetta suurempi. Edellisinä vuosina tavoite onnistuttiin saavuttamaan. Lainakanta on pienentynyt, mutta erityisesti konserniyhteisöille annettujen lainojen takaukset ovat lisänneet kokonaisvastuita.

Kaupunkistrategian 2021–2025 mukainen tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävien uudistusten suunnittelu ja toteutus oli käynnistynyt toimialoilla ja liikelaitoksissa. Kaupunkiympäristön toimialalla ja rakentamispalveluliikelaitos Starassa oli järjestelmällisesti toteutettu ohjelman mukaisia toimenpiteitä ja saavutettu tavoiteltuja vaikutuksia.

Helen on pääosin edistänyt kaupunkikonsernin ympäristötavoitteita, mutta poltettavan biomassan ekologinen kestävyys vaatii lisähuomiota. Helen panostaa pienydinvoiman edistämiseen.

Kaupunki on tehnyt toimenpiteitä katutöiden haittojen vähentämiseksi, mutta toimia on syytä jatkaa myös tulevaisuudessa. Lainsäädäntö ei toistaiseksi tue katutyöhaittojen vähentämistä.

Ruotsinkieliset asiakasperheet saavat suurimmassa osassa arvioiduista palveluista yhtä hyvin tai joissakin palveluissa jopa paremmin palvelua kuin suomenkieliset. Ruotsinkielistä palvelua ostetaan eräissä lastensuojelun yksittäisissä palveluissa, joissa omaa henkilöstöä ei ole.

Perusopetuksen ja lastensuojelutarpeen arvioinnin tiedonvaihdossa ja yhteistyössä on pääosin noudatettu kaupungin ohjeita. Ohjeistuksia on kuitenkin paljon, eivätkä ne ole kaikilta osin selkeitä ja yhdenmukaisia. Oppilashuollon ja lastensuojelun konsultaatiokäytännöt ovat toimivia, ja henkilöstön osaamista on kehitetty.

Vuoden 2022 arviointikertomuksen suosituksista 96 prosentin kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin.

Talousarvion 2023 sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 58 prosenttia ja niitä kuvaavista mittareista 60 prosenttia.

Tytäryhteisöille asetetaan tavoitteita omistajastrategioissa. Tavoitteiden toteutumista on kuitenkin vaikeaa arvioida tavoitteiden epämääräisen asettamisen vuoksi.

Koronapandemian aikana jalkautuvasta työstä tuli osa perusnuorisotyötä. Nuorisotyöyksiköiden resursseilla ei kuitenkaan kyetä vastaamaan lisääntyneisiin tehtäviin ja tarpeisiin. Henkilöstön rekrytointi on vaikeutunut.

Kaupunkiuudistus on vasta alussa, ja toistaiseksi alueilla on toteutettu melko pieniä toimenpiteitä. Kaupunkiuudistuksen tavoitteita on kuitenkin pyritty edistämään.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi on varautunut häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin pääosin asianmukaisella tavalla, mutta havaintojen perusteella kehitystyötä tulee tehdä tulevaisuudessakin.

Pormestarimallin myötä kaupungin kansallinen edunvalvonta on kehittynyt kahden viimeisen strategiakauden aikana.

Vuoden 2021 arviointikertomuksen suosituksista 94 prosentin kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin.

Kaupunkistrategian mukaan perheitä tuetaan monialaisesti, ja varhaiseen ja laaja-alaiseen tukeen suunnataan voimavaroja. Lapsiperheiden sosiaaliohjauksen saatavuutta on parannettu ja palvelua on laajennettu ja kehitetty. Kuitenkin odotusaika palveluun on kasvanut, ja osaavan henkilöstön saatavuus on heikentynyt.

Henkilöstö- ja palkkahallintojärjestelmä Sarastian käyttöönotossa epäonnistuttiin usealla eri osa-alueella. Puutteita oli johtamisessa, toimintamalleissa, osaamisessa ja järjestelmän suorituskyvyssä. Käyttöönottoon ja erityisesti muutoksen johtamiseen ei panostettu riittävästi.

Kaupunkistrategian mukaan varhaiskasvatuksessa tulee parantaa työoloja ja henkilöstön saatavuutta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tehnyt paljon toimenpiteitä, mutta henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima ovat heikentyneet vaikean henkilöstöpulan takia.

Vuoden 2020 arviointikertomuksen suosituksista 90 prosentin kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin.

Seniorikeskukset ovat pyrkineet parantamaan henkilöstön työhyvinvointia sekä pito- ja vetovoimaa, mutta mittareiden perusteella kehitystyötä riittää vielä tulevaisuudessakin.

Tarkastuslautakunnan vuonna 2019 antamat suositukset johtivat useimmiten toimenpiteisiin.

Kaupunki on varautunut digiturvallisuusriskeihin, mutta varautumista on edelleen tarve parantaa. Esimerkiksi digitaalisen turvallisuuden organisoinnissa on vielä kehitettävää.

Uuden johtamisjärjestelmän ja toimialamallin myötä kaupunkikokonaisuuden ohjattavuus on parantunut. Ohjauksesta on kuitenkin samalla tullut hajanaisempaa, ja on syntynyt epäselvyyttä siitä, kuka ohjaa mitäkin asiaa.