Etusivu

Tarkastuslautakunnan vuonna 2019 antamat suositukset johtivat useimmiten toimenpiteisiin.

Sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 51 prosenttia. Koronapandemian jatkuminen on vaikuttanut etenkin kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimialan tavoitteiden toteutumattomuuteen.

Kaupungin talous on edelleen vakaalla pohjalla, vaikka käyttömenojen kasvu ei ole pysynyt kaupunkistrategian määrittelemissä rajoissa. Lainakantaa on onnistuttu vähentämään strategian mukaisesti samaan aikaan, kun investointimenot ovat olleet korkealla tasolla.

Yläkouluissa on lisätty tukea etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamiseksi, mutta tuen kohdistamiseksi tarvitaan jatkossa lisää luotettavaa tietoa.

Opiskelijoiden ohjausta ja opintojen läpäisyä on kehitetty monipuolisesti, mutta henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella opiskelijoille ei ole ohjausta riittävästi tarjolla.

Lastensuojelun avohuollon palvelujen työntekijämitoitus on lain mukaan riittävällä tasolla, mutta perheiden lisääntyneiden haasteiden takia asiakkaiden tarpeisiin ei aina pystytä vastaamaan.

Kotihoidossa ja palveluasumisessa on otettu käyttöön päivystystilanteiden opas ja Liikkuva hoitaja -palvelu, mutta niitä ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti. Sairaalasta kotiuttamiseen liittyvää yhteistyötä tulisi tiivistää.

Kaupunki on pyrkinyt edistämään mielenterveyskuntoutujien pääsyä asumispalveluihin muuttamalla Auroran sairaalan kuntoutuspsykiatrian osastoja asumisyksiköiksi ja lisäämällä asumispalveluiden palveluvalikoimaa ostopalveluiden kilpailutuksessa. Jonottajien määrä asumispalveluun ei kuitenkaan ole käytännössä pienentynyt.

Helsingin liikkumisohjelman toimenpiteet ovat pääosin toteutuneet. Kolmen arvioidun tavoitealueen toimenpiteistä suurin osa oli joko toteutunut tai edennyt aikataulussa.

Kaupungin metsien luontoarvot ovat lisääntyneet pitkällä aikavälillä luonnonhoidon ja harkitun hoitamatta jättämisen ansiosta. Keskeisimpiä monimuotoisuutta edistäneitä toimenpiteitä ovat olleet lahopuun jättäminen, eri-ikäisen ja erilajisen puuston suosiminen sekä monimuotoisuudelle arvokkaiksi tunnistettujen kohteiden jättäminen hoidon ulkopuolelle.

Kaupunginkanslian elinkeino-osaston vastuulla olevat yritysmyönteisyyden toimenpiteet ovat pääosin onnistuneet hyvin. Tulevaisuudessa yritysmyönteisyyden ja yritysyhteistyön kehittäminen vaatii panostuksia koko kaupunkiorganisaatiolta ja erityisesti elinkeino-osastolta.

Kaupunki on varautunut digiturvallisuusriskeihin, mutta varautumista on edelleen tarve parantaa. Esimerkiksi digitaalisen turvallisuuden organisoinnissa on vielä kehitettävää.

Asukkailla ei ole Hekassa päätösvaltaa kaikissa yhteishallintolain edellyttämissä asioissa. Toisaalta Hekan vuokralaisdemokratiassa on lisäelementtejä, joita laki ei edellytä. Asukasaktiivit ovat tyytymättömiä asukkaiden tosiasiallisiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Tarkastuslautakunnan vuonna 2018 antamat suositukset johtivat useimmiten toimenpiteisiin.

Tilintarkastaja on toistuvasti antanut suosituksia seuraavista aihealueista: muistiotositteet, tase-erittelyt, omaisuuden olemassaolon ja irtaimiston seuranta, hankintatoiminta sekä hallinto.

Sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 56 prosenttia. Tavoitteet toteutuivat parhaiten keskushallinnossa ja kaupunkiympäristön toimialalla.

Lainanottoa on voitu vähentää suurista investoinneista huolimatta. Menot ovat kasvaneet enemmän kuin kaupunkistrategiassa tavoiteltiin. Koronapandemia aiheuttaa epävarmuutta talouteen.

Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen kustannukset toteutuivat lähes 127 miljoonaa euroa suurempina kuin hankesuunnitelmassa arvioitiin. Eniten kustannuksia nostivat lisä- ja muutostyöt. Kustannusten ylittymistä selittää myös se, ettei hankesuunnitelman kustannuksia sidottu tarjoushintaindeksiin.

Alueiden eriytyminen ei ole vähentynyt, vaikka Helsinki on pystynyt hillitsemään segregaatiokehitystä monipuoliseen asukas- ja asuntorakenteeseen tähtäävällä pitkäjänteisellä asuntopolitiikalla.

Positiivisen diskriminaation (PD) rahoituksella on tasoitettu kaupunkirakenteesta johtuvia alueellisia hyvinvointieroja tavoitteen mukaisesti. Määrärahaa pidetään tärkeänä ja sen jakoperusteita oikeansuuntaisina.

Lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdyistä toimenpiteistä on hyviä kokemuksia, mutta vaikutusten pysyvyys on epävarmaa.

Sosiaali- ja terveystoimiala on kehittänyt päihteiden käyttäjien hoitoa ja päihdehaittoja vähentäviä palveluita sekä madaltanut palveluihin pääsyn kynnystä. Yhteistyössä muiden toimijoiden, erityisesti lastensuojelun palveluiden, kanssa on kehitettävää.

Lastensuojelussa on haasteita vastata sijaishuollon kasvaneeseen tarpeeseen perhehoidolla sekä erityis- ja vaativan tason laitoshoidolla.

Sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan eri palveluissa, mutta tietoa kävijöiden sukupuolesta kerätään vaihtelevasti.

Kiireettömään hoitoon pääsy toteutuu terveysasemilla pääasiassa lain mukaisessa määräajassa, mutta ei kuitenkaan Helsingin omien tavoitteiden mukaisesti eikä yhdenvertaisella tavalla.

Ennaltaehkäisevää yhteisöllistä oppilashuoltoa on edistetty oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti, mutta oppilaiden oikeus saada oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja ei toteutunut lain mukaisessa määräajassa.

Kaupunkiympäristön toimialan osallistuvan budjetoinnin hankkeiden toteuttaminen on onnistunut hyvin, vaikka henkilöresurssit olivat niukat ja aikataulu kireä. Hankkeiden edistymisestä tiedottaminen ja kaupunkilaisten osallistaminen hankkeiden toteuttamiseen tavoittivat kuitenkin vain kapean osan kaupunkilaisista.

Nuorten vaikuttamiseen ja osallistumiseen kasvamista voidaan parhaiten tukea kouluissa. Tämä vaatii kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteistyön tiivistämistä.

Kaupunkiympäristön toimiala ja Helsingin kaupungin asunnot Oy ovat toteuttaneet lukuisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Jotta Hiilineutraali Helsinki 2035 toimenpideohjelman tavoitteet toteutuisivat aikataulussa, tarvitaan huomattava määrä yksityisten taloyhtiöiden energiaremontteja.

Helsingin kaupungin hankinnoissa ei ole onnistuttu täysin saavuttamaan kaupunginvaltuuston vuonna 2012 asettamia ympäristöpoliittisia tavoitteita. Vaikka useissa ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa ympäristökriteereitä on asetettu aiemminkin, laajemmin kehittämistä on alettu tehdä vasta viime vuosina Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman myötä.

Kaupunkistrategian tavoitteita on edistetty valtuustokaudella. Merellisen strategian alkuvuosille aikataulutetuista toimenpiteistä jo puolet on toteutunut joko täysin tai pääosin.

Toimitilayhtiöiden omistajaohjaus on järjestetty pääosin tarkoituksenmukaisesti. Arvioinnissa havaittiin kuitenkin konserniohjeen täydentämistarpeita.