Etusivu

Aiempaa suurempi osa tavoitteista toteutui. Talousarvion 2024 sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 64 prosenttia ja niitä kuvaavista mittareista 74 prosenttia.

Merkittävimpien tytäryhteisöjen tavoitteista toteutui lähes puolet. Liikunta-alan tytäryhteisöjen tavoitteet toteutuivat lähes kokonaan. Joidenkin tavoitteiden toteutumista on kuitenkin vaikeaa arvioida.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietomurron kohdalla on tullut ilmi puutteita kaupungin tietoturvakontrolleissa, tietoturvan ylläpidon vastuissa ja tiedon säilyttämiseen liittyvissä käytännöissä. Tietomurron seurauksena esille on noussut tarve tietoturvajohtamisen selkeyttämiselle.

Vuonna 2024 menokasvu oli strategian tavoitetta suurempi. Edellisinä vuosina tavoite onnistuttiin saavuttamaan. Lainakanta on pienentynyt, mutta erityisesti konserniyhteisöille annettujen lainojen takaukset ovat lisänneet kokonaisvastuita.

Kaupunkistrategian 2021–2025 mukainen tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävien uudistusten suunnittelu ja toteutus oli käynnistynyt toimialoilla ja liikelaitoksissa. Kaupunkiympäristön toimialalla ja rakentamispalveluliikelaitos Starassa oli järjestelmällisesti toteutettu ohjelman mukaisia toimenpiteitä ja saavutettu tavoiteltuja vaikutuksia.

Helen on pääosin edistänyt kaupunkikonsernin ympäristötavoitteita, mutta poltettavan biomassan ekologinen kestävyys vaatii lisähuomiota. Helen panostaa pienydinvoiman edistämiseen.

Kaupunki on tehnyt toimenpiteitä katutöiden haittojen vähentämiseksi, mutta toimia on syytä jatkaa myös tulevaisuudessa. Lainsäädäntö ei toistaiseksi tue katutyöhaittojen vähentämistä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toteuttamien ICT-palveluhankintojen ei voida todeta johtaneen säästyneisiin menoihin. ICT-palveluhankintojen avulla on kuitenkin onnistuttu kasvattamaan tuottavuutta jonkin verran.

Kaupungin nopea kasvuvauhti on aiheuttanut haasteita tilatarpeeltaan suuremmille yrityksille, koska kaupunkirakenteen tiivistyessä tilasta on puutetta. Kaupungin ja korkeakoulujen yhteistyö on ollut aktiivista.

Helsingin kaupungin päiväkodit ovat hyvin saavutettavia kävellen tai julkisilla liikennevälineillä. Päiväkotitilat pääosin mahdollistavat hyvän oppimisympäristön, mutta pienryhmille sopivista rauhallisista tiloista on tilojen käyttäjien mukaan puutetta.

Ruotsinkieliset asiakasperheet saavat suurimmassa osassa arvioiduista palveluista yhtä hyvin tai joissakin palveluissa jopa paremmin palvelua kuin suomenkieliset. Ruotsinkielistä palvelua ostetaan eräissä lastensuojelun yksittäisissä palveluissa, joissa omaa henkilöstöä ei ole.

Helsinki on asunnottomuuden vähentämisen edelläkävijä. Asumisneuvonnalla onnistutaan välttämään taloudellisesti ja inhimillisesti kalliita häätöjä. Hätämajoituspalveluiden turvallisuudessa on vielä kehitettävää.

Perusopetuksen ja lastensuojelutarpeen arvioinnin tiedonvaihdossa ja yhteistyössä on pääosin noudatettu kaupungin ohjeita. Ohjeistuksia on kuitenkin paljon, eivätkä ne ole kaikilta osin selkeitä ja yhdenmukaisia. Oppilashuollon ja lastensuojelun konsultaatiokäytännöt ovat toimivia, ja henkilöstön osaamista on kehitetty.

Palvelusetelin käyttö ei ole merkittävästi edistänyt perusterveydenhuollon toimivuutta ja sujuvaa hoitoon pääsyä terveysasemilla, sillä se soveltuu vain pienelle osalle terveysasemien asiakkaista, ja setelin saatavuus on rajattua. Hoitoon pääsyä on kuitenkin pystytty sujuvoittamaan hetkittäin alueellisesti ja yksittäisten asiakkaiden osalta.

Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden pääsy pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoivaan on sujuvoitunut, ja jonotusajat ovat lyhentyneet. Hakuprosessi voi kestää pitkään, eikä sen toimivuudesta kerätä asiakaspalautetta.

Vuoden 2022 arviointikertomuksen suosituksista 96 prosentin kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin.

Talousarvion 2023 sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 58 prosenttia ja niitä kuvaavista mittareista 60 prosenttia.

Tytäryhteisöille asetetaan tavoitteita omistajastrategioissa. Tavoitteiden toteutumista on kuitenkin vaikeaa arvioida tavoitteiden epämääräisen asettamisen vuoksi.

Vuosi 2023 oli ensimmäinen, jolloin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen menot ja tulot eivät enää ole osa kaupungin itse rahoittamaa taloutta. Rakenneuudistus ei juurikaan vaikuttanut Helsingin kaupungin talouden tilaan tunnusluvuilla mitattuna.

Vieraskielisten oppilaiden oppimista on tuettu kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa, mutta osa toimenpiteistä on kesken tai pienimuotoisia. Kielellinen tuki toteutuu eri kouluissa vaihtelevasti, koska koulujen resursseissa ja osaamisessa tuen järjestämiseen on eroja.

Helsingin Sataman aluspäästöjen päästövähennystavoite saavutetaan melko varmasti vuonna 2030. Raskaan liikenteen ja työkoneiden päästöt eivät ole vielä merkittävästi vähentyneet.

Kävijät ovat löytäneet takaisin kirjastoihin koronapandemian jälkeen vuonna 2023, sillä kirjastokäyntien määrä on kasvanut vuosiin 2020–2022 verrattuna. Alakoululaisten kirjastovierailut toteutuvat kattavasti, mutta yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat tavoitetaan heikommin.

Kulttuuriavustuksia on osittain kehitetty kaupunkistrategian ja kulttuuripalvelukoko-naisuuden palvelustrategian mukaisesti, mutta uusien toimijoiden tai taiteenlajien nousemista avustusten piiriin ei ole ollut mahdollista seurata.

Koronapandemian aikana jalkautuvasta työstä tuli osa perusnuorisotyötä. Nuorisotyöyksiköiden resursseilla ei kuitenkaan kyetä vastaamaan lisääntyneisiin tehtäviin ja tarpeisiin. Henkilöstön rekrytointi on vaikeutunut.

Kaupunkiuudistus on vasta alussa, ja toistaiseksi alueilla on toteutettu melko pieniä toimenpiteitä. Kaupunkiuudistuksen tavoitteita on kuitenkin pyritty edistämään.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi on varautunut häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin pääosin asianmukaisella tavalla, mutta havaintojen perusteella kehitystyötä tulee tehdä tulevaisuudessakin.

Talvipyöräilyyn tyytyväisten osuutta ei ole saatu kasvatettua. Kävelyväylien talviolosuhteiden parantamisen toimenpiteet ovat vasta alkamassa. Talvikunnossapidon huomioiminen jo maankäytön ratkaisuissa mahdollistaisi toimivamman lumen käsittelyn.

Kaupunkistrategian mukaan perheitä tuetaan monialaisesti, ja varhaiseen ja laaja-alaiseen tukeen suunnataan voimavaroja. Lapsiperheiden sosiaaliohjauksen saatavuutta on parannettu ja palvelua on laajennettu ja kehitetty. Kuitenkin odotusaika palveluun on kasvanut, ja osaavan henkilöstön saatavuus on heikentynyt.

Kaupungin päihdepalveluissa on helpotettu huumeriippuvuudesta kärsivien hoitoon pääsyä useilla uudistuksilla, jotka ovat parantaneet opioidikorvaushoitoon ja vieroitushoitoon pääsyä. Uudistusten vaikutuksia muihin päihdepalveluihin pääsyyn ei voitu arvioida, koska uudistuksista on kulunut vain vähän aikaa ja vertailukelpoista tilastotietoa puuttui. Huumeriippuvuudesta kärsivien palveluilla voidaan myös vähentää huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja ja parantaa ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta, mutta tiloista on puutetta.

Pormestarimallin myötä kaupungin kansallinen edunvalvonta on kehittynyt kahden viimeisen strategiakauden aikana.

Vuoden 2021 arviointikertomuksen suosituksista 94 prosentin kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin.