Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima varhaiskasvatuksessa

Kaupunkistrategian mukaan varhaiskasvatuksessa tulee parantaa työoloja ja henkilöstön saatavuutta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tehnyt paljon toimenpiteitä, mutta henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima ovat heikentyneet vaikean henkilöstöpulan takia.
Lue lisää henkilöstön työhyvinvoinnista ja pito- ja vetovoimasta varhaiskasvatuksessa ›

Toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tehty paljon toimenpiteitä opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Opiskeluhuollon psykologin palveluihin ei kuitenkaan pääse helposti, ja jatkohoitoon on jonoa.
Lue lisää toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisestä ›

Etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaaminen yläkouluissa

Yläkouluissa on lisätty tukea etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamiseksi, mutta tuen kohdistamiseksi tarvitaan jatkossa lisää luotettavaa tietoa.
Lue lisää etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamisesta yläkouluissa ›

Opiskelijoiden ohjauksen riittävyys ammatillisessa koulutuksessa

Opiskelijoiden ohjausta ja opintojen läpäisyä on kehitetty monipuolisesti, mutta henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella opiskelijoille ei ole ohjausta riittävästi tarjolla.
Lue lisää opiskelijoiden ohjauksesta ammatillisessa koulutuksessa ›

Positiivisen diskriminaation (PD) määrärahojen vaikutukset peruskouluissa

Positiivisen diskriminaation (PD) rahoituksella on tasoitettu kaupunkirakenteesta johtuvia alueellisia hyvinvointieroja tavoitteen mukaisesti. Määrärahaa pidetään tärkeänä ja sen jakoperusteita oikeansuuntaisina.
Lue lisää PD-määrärahojen arvioinnista ›

Mukana-ohjelma ja Me-koulukehittäminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi peruskouluissa

Lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdyistä toimenpiteistä on hyviä kokemuksia, mutta vaikutusten pysyvyys on epävarmaa.
Lue lisää lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn toimenpiteistä ›

Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien toteutuminen

Nuorten vaikuttamiseen ja osallistumiseen kasvamista voidaan parhaiten tukea kouluissa. Tämä vaatii kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteistyön tiivistämistä.
Lue lisää nuorten vaikuttamismahdollisuuksien arvioinnista ›

Ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteutuminen hankinnoissa

Helsingin kaupungin hankinnoissa ei ole onnistuttu täysin saavuttamaan kaupunginvaltuuston vuonna 2012 asettamia ympäristöpoliittisia tavoitteita. Vaikka useissa ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa ympäristökriteereitä on asetettu aiemminkin, laajemmin kehittämistä on alettu tehdä vasta viime vuosina Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman myötä.
Lue lisää ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteutumisesta hankinnoissa ›

Perusopetuksen yhteisöllinen oppilashuolto

Ennaltaehkäisevää yhteisöllistä oppilashuoltoa on edistetty oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti, mutta oppilaiden oikeus saada oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja ei toteutunut lain mukaisessa määräajassa.
Lue lisää yhteisöllisen oppilashuollon arvioinnista ›

Tilankäytön tehostamisen vaikutukset

Tilankäytön tehostamisesta ja siihen tähtäävien toimintatapojen uudistamisesta on saatu vaihtelevia tuloksia kaupungin eri palveluissa. Asiakkaiden ja henkilöstön näkemysten ottaminen huomioon on kuitenkin havaittu tärkeäksi tilauudistuksissa.
Lue lisää tilankäytön tehostamisen vaikutuksista ›

Varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutuminen

Kaupunkistrategiassa varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet, mutta henkilöstövaje voi heikentää tavoitteiden toteutumista jatkossa.
Lue lisää varhaiskasvatuksen arvioinnista ›

Digitalisaation toteutuminen perusopetuksessa

Perusopetuksessa on käytössä riittävät ja toimivat digitaaliset ympäristöt, järjestelmät ja laitteet, mutta niitä tulee kehittää ja uusia. Opettajien digitaaliset ja pedagogiset taidot eivät ole parantuneet suunnitellusti, ja riittävä seurantatieto oppilaiden osaamisen kehittymisestä puuttuu.
Lue lisää digitalisaation toteutumisesta perusopetuksessa ›

Kaupunginkanslian, pormestarin ja apulaispormestareiden toimialoille antama ohjaus

Uuden johtamisjärjestelmän ja toimialamallin myötä kaupunkikokonaisuuden ohjattavuus on parantunut. Ohjauksesta on kuitenkin samalla tullut hajanaisempaa, ja on syntynyt epäselvyyttä siitä, kuka ohjaa mitäkin asiaa.
Lue lisää johtamisjärjestelmäuudistuksen arvioinnista ›

Lapsiperheiden kotouttaminen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla

Lapsiperheiden kotouttamista on edistetty kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla, mutta toimialan on lisättävä oman henkilöstönsä osaamisen kehittämistä kotouttamisessa.
Lue lisää lapsiperheiden kotouttamisesta ›

Perusopetuksen alueellinen tasa-arvoisuus

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pyrkii alueellisesti tasa-arvoiseen perusopetukseen. Alueellisia eroja syntyy muun muassa suomi toisena kielenä eli S2-oppilaiden painottuessa idän ja koillisen alueille.
Lue lisää perusopetuksen alueellisesta tasa-arvoisuudesta ›

Tasavertaiset opiskelumahdollisuudet kaupungin lukioissa

Lukioiden väliset erot ovat melko suuria. Lukiolaisten tasavertaisia oppimismahdollisuuksia on kuitenkin parannettu.
Lue lisää tasavertaisista opiskelumahdollisuuksista lukioissa ›

Ostopalvelujen laatu ja sopimusten hallinta

Kilpailutettujen tukipalvelujen laatu pystyttiin useimmiten turvaamaan laadunvalvonnan ja sopimuksen seurannan avulla, vaikka puutteitakin esiintyi.
Lue lisää ostopalvelujen laadusta ›

Lasten ja nuorten mahdollisuus harrastaa

Kaupunki on parantanut lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Harrastusten hinta ja tietämättömyys mahdollisuuksista voivat olla harrastamisen esteenä.

Oppisopimuskoulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen

Oppisopimuskoulutusta on kehitetty nuorille ja maahanmuuttajille paremmin sopivaksi. Oppisopimusten määrä ei ole kasvanut tavoitellusti.