Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietomurron kohdalla on tullut ilmi puutteita kaupungin tietoturvakontrolleissa, tietoturvan ylläpidon vastuissa ja tiedon säilyttämiseen liittyvissä käytännöissä. Tietomurron seurauksena esille on noussut tarve tietoturvajohtamisen selkeyttämiselle.

Kaupunkistrategian 2021–2025 mukainen tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävien uudistusten suunnittelu ja toteutus oli käynnistynyt toimialoilla ja liikelaitoksissa. Kaupunkiympäristön toimialalla ja rakentamispalveluliikelaitos Starassa oli järjestelmällisesti toteutettu ohjelman mukaisia toimenpiteitä ja saavutettu tavoiteltuja vaikutuksia.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toteuttamien ICT-palveluhankintojen ei voida todeta johtaneen säästyneisiin menoihin. ICT-palveluhankintojen avulla on kuitenkin onnistuttu kasvattamaan tuottavuutta jonkin verran.

Helsingin kaupungin päiväkodit ovat hyvin saavutettavia kävellen tai julkisilla liikennevälineillä. Päiväkotitilat pääosin mahdollistavat hyvän oppimisympäristön, mutta pienryhmille sopivista rauhallisista tiloista on tilojen käyttäjien mukaan puutetta.

Perusopetuksen ja lastensuojelutarpeen arvioinnin tiedonvaihdossa ja yhteistyössä on pääosin noudatettu kaupungin ohjeita. Ohjeistuksia on kuitenkin paljon, eivätkä ne ole kaikilta osin selkeitä ja yhdenmukaisia. Oppilashuollon ja lastensuojelun konsultaatiokäytännöt ovat toimivia, ja henkilöstön osaamista on kehitetty.

Vuoden 2022 arviointikertomuksen suosituksista 96 prosentin kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin.

Talousarvion 2023 sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 58 prosenttia ja niitä kuvaavista mittareista 60 prosenttia.

Vieraskielisten oppilaiden oppimista on tuettu kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa, mutta osa toimenpiteistä on kesken tai pienimuotoisia. Kielellinen tuki toteutuu eri kouluissa vaihtelevasti, koska koulujen resursseissa ja osaamisessa tuen järjestämiseen on eroja.

Kävijät ovat löytäneet takaisin kirjastoihin koronapandemian jälkeen vuonna 2023, sillä kirjastokäyntien määrä on kasvanut vuosiin 2020–2022 verrattuna. Alakoululaisten kirjastovierailut toteutuvat kattavasti, mutta yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat tavoitetaan heikommin.

Vuoden 2021 arviointikertomuksen suosituksista 94 prosentin kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin.

Kaupunkistrategian mukaan varhaiskasvatuksessa tulee parantaa työoloja ja henkilöstön saatavuutta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tehnyt paljon toimenpiteitä, mutta henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima ovat heikentyneet vaikean henkilöstöpulan takia.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tehty paljon toimenpiteitä opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Opiskeluhuollon psykologin palveluihin ei kuitenkaan pääse helposti, ja jatkohoitoon on jonoa.

Yläkouluissa on lisätty tukea etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamiseksi, mutta tuen kohdistamiseksi tarvitaan jatkossa lisää luotettavaa tietoa.

Opiskelijoiden ohjausta ja opintojen läpäisyä on kehitetty monipuolisesti, mutta henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella opiskelijoille ei ole ohjausta riittävästi tarjolla.

Positiivisen diskriminaation (PD) rahoituksella on tasoitettu kaupunkirakenteesta johtuvia alueellisia hyvinvointieroja tavoitteen mukaisesti. Määrärahaa pidetään tärkeänä ja sen jakoperusteita oikeansuuntaisina.

Helsingin kaupungin hankinnoissa ei ole onnistuttu täysin saavuttamaan kaupunginvaltuuston vuonna 2012 asettamia ympäristöpoliittisia tavoitteita. Vaikka useissa ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa ympäristökriteereitä on asetettu aiemminkin, laajemmin kehittämistä on alettu tehdä vasta viime vuosina Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman myötä.

Ennaltaehkäisevää yhteisöllistä oppilashuoltoa on edistetty oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti, mutta oppilaiden oikeus saada oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja ei toteutunut lain mukaisessa määräajassa.

Lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdyistä toimenpiteistä on hyviä kokemuksia, mutta vaikutusten pysyvyys on epävarmaa.

Nuorten vaikuttamiseen ja osallistumiseen kasvamista voidaan parhaiten tukea kouluissa. Tämä vaatii kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteistyön tiivistämistä.

Tilankäytön tehostamisesta ja siihen tähtäävien toimintatapojen uudistamisesta on saatu vaihtelevia tuloksia kaupungin eri palveluissa. Asiakkaiden ja henkilöstön näkemysten ottaminen huomioon on kuitenkin havaittu tärkeäksi tilauudistuksissa.

Kaupunkistrategiassa varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet, mutta henkilöstövaje voi heikentää tavoitteiden toteutumista jatkossa.

Lapsiperheiden kotouttamista on edistetty kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla, mutta toimialan on lisättävä oman henkilöstönsä osaamisen kehittämistä kotouttamisessa.

Perusopetuksessa on käytössä riittävät ja toimivat digitaaliset ympäristöt, järjestelmät ja laitteet, mutta niitä tulee kehittää ja uusia. Opettajien digitaaliset ja pedagogiset taidot eivät ole parantuneet suunnitellusti, ja riittävä seurantatieto oppilaiden osaamisen kehittymisestä puuttuu.

Uuden johtamisjärjestelmän ja toimialamallin myötä kaupunkikokonaisuuden ohjattavuus on parantunut. Ohjauksesta on kuitenkin samalla tullut hajanaisempaa, ja on syntynyt epäselvyyttä siitä, kuka ohjaa mitäkin asiaa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pyrkii alueellisesti tasa-arvoiseen perusopetukseen. Alueellisia eroja syntyy muun muassa suomi toisena kielenä eli S2-oppilaiden painottuessa idän ja koillisen alueille.

Lukioiden väliset erot ovat melko suuria. Lukiolaisten tasavertaisia oppimismahdollisuuksia on kuitenkin parannettu.

Kilpailutettujen tukipalvelujen laatu pystyttiin useimmiten turvaamaan laadunvalvonnan ja sopimuksen seurannan avulla, vaikka puutteitakin esiintyi.

Hankintoja tekevien perehdytykseen ja jatkuvaan koulutukseen sekä työnjaon ja ohjeistuksen selkeyttämiseen on tarvetta.

Kaupunki on parantanut lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Harrastusten hinta ja tietämättömyys mahdollisuuksista voivat olla harrastamisen esteenä.

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen järjestelmää on systematisoitu.

Oppisopimuskoulutusta on kehitetty nuorille ja maahanmuuttajille paremmin sopivaksi. Oppisopimusten määrä ei ole kasvanut tavoitellusti.

Toimenpideohjelman toimenpiteitä on toteutettu, mutta ylipainoisten määrä kasvaa.