Henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima varhaiskasvatuksessa

Arvioinnin tavoite

Arvioinnin pääkysymyksenä oli, onko kaupunki parantanut henkilöstön työhyvinvointia sekä pito- ja vetovoimaisuutta varhaiskasvatuksessa. Kaupunkistrategiassa on tavoitteena laatia toimenpiteet varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden parantamiseksi ja alkaa toteuttaa niitä valtuustokauden aikana. Koko kaupunkia koskevana tahtotilana on parantaa kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana sekä parantaa työoloja ottaen koko henkilöstö mukaan toimintaan.

Johtopäätökset

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on hyvin monilla toimenpiteillä pyrkinyt parantamaan henkilöstön saatavuutta, mutta siitä huolimatta henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima ovat heikentyneet. Osaksi kyse on valtakunnallisista trendeistä, joita koronapandemia on saattanut vahvistaa. Osaksi kyse on kuitenkin siitä, että henkilöstöpula itsessään on tekijä, joka työhyvinvointia heikentämällä pahentaa henkilöstöpulaa edelleen. Henkilöstöpula ei kuitenkaan ole vain Helsingin ongelma, vaan varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa koko maassa.

Henkilöstöpula on jo niin vakava, että saatavuuden parantamiseksi tarvitaan edelleenkin tehostettuja toimenpideohjelmia. Henkilöstöpulan pysyvämpi ratkaiseminen edellyttää myös valtion toimia eli riittäviä opiskelupaikkoja. Henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on vielä parannettavaa siinä, miten henkilöstöltä tulevat työolojen parantamiseen liittyvät ehdotukset otetaan huomioon työyhteisöissä. Työhyvinvointiin panostaminen vaatii toimialan toimenpiteiden lisäksi kaupunkitasoisia ratkaisuja, esimerkiksi henkilöstöetujen kilpailukykyisyyden varmistamista. Henkilöstön kyselyssä tuli esiin myös se, että päiväkotien työntekijät toivovat päiväkoteihin työrauhaa ja vähemmän hallinnosta tulevia raportointitöitä, jotta voisivat keskittyä nykyistä paremmin perustehtäväänsä.