Etusivu

Henkilöstö- ja palkkahallintojärjestelmä Sarastian käyttöönotto

Henkilöstö- ja palkkahallintojärjestelmä Sarastian käyttöönotossa epäonnistuttiin usealla eri osa-alueella. Puutteita oli johtamisessa, toimintamalleissa, osaamisessa ja järjestelmän suorituskyvyssä. Käyttöönottoon ja erityisesti muutoksen johtamiseen ei panostettu riittävästi.
Lue lisää Sarastian käyttöönotosta ›

Sitovien tavoitteiden toteutuminen

Sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 42 prosenttia. Tavoitteiden toteutumista kuvaavista mittareista toteutui 58 prosenttia. Koronapandemia vaikutti vielä varsinkin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tavoitteiden toteutumiseen.
Lue lisää vuoden 2022 sitovien tavoitteiden toteutumisesta ›

Konsernille asetetut tavoitteet

Kaupunginvaltuusto ei ole enää vuoden 2022 talousarviosta lähtien asettanut tavoitteita kaupunkikonsernin tytäryhteisöille. Käytännössä päätösvalta tavoitteiden asettamisesta on delegoitu kaupunginhallitukselle 1.3.2023 hyväksytyssä konserniohjeessa. Tarkastuslautakunta katsoo, että ainakin merkittävimmillä tytäryhteisöillä tulisi olla kaupunginvaltuustolle raportoitavia tavoitteita.
Lue lisää konsernin tavoitteiden asettamisesta ›

Kaupungin talous

Kaupungin talous oli vakaalla pohjalla, vaikka lainakanta kasvoi hieman. Vuoden 2023 alusta toteutunut sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen siirtyminen valtion rahoitettavaksi muuttaa rahoituspohjaa merkittävästi.
Lue lisää taloudesta ›

Rakennusomaisuuden tehokas käyttö

Kaupunki on kehittänyt rakennusomaisuuden hallinta- ja luopumisprosesseja sekä omistamisperiaatteita, mutta tällä hetkellä ne eivät vielä täysin tue strategisia tavoitteita ja palvelutarpeita. Tiloista luopumisen prosessia on kehitetty vastikään, joten vaikutukset jäävät myöhemmin nähtäväksi.
Lue lisää rakennusomaisuuden hallinnasta ›

Henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima seniorikeskuksissa

Seniorikeskukset ovat pyrkineet parantamaan henkilöstön työhyvinvointia sekä pito- ja vetovoimaa, mutta mittareiden perusteella kehitystyötä riittää vielä tulevaisuudessakin.
Lue lisää henkilöstön työhyvinvoinnista ja pito- ja vetovoimasta seniorikeskuksissa ›

Henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima varhaiskasvatuksessa

Kaupunkistrategian mukaan varhaiskasvatuksessa tulee parantaa työoloja ja henkilöstön saatavuutta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tehnyt paljon toimenpiteitä, mutta henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima ovat heikentyneet vaikean henkilöstöpulan takia.
Lue lisää henkilöstön työhyvinvoinnista ja pito- ja vetovoimasta varhaiskasvatuksessa ›

Toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tehty paljon toimenpiteitä opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Opiskeluhuollon psykologin palveluihin ei kuitenkaan pääse helposti, ja jatkohoitoon on jonoa.
Lue lisää toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisestä ›

Aikuisten pääsy varhaisen vaiheen mielenterveyspalveluihin

Kaupunki on pyrkinyt parantamaan aikuisten pääsyä varhaisen vaiheen mielenterveyspalveluihin esimerkiksi kouluttamalla henkilökuntaa ja avaamalla lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalvelun Miepin toimipisteitä. Koulutusten myötä käyttöön otettujen uusien työvälineiden vaikutus ei vielä ole näkynyt asiakkaille nopeampana hoitoon pääsynä.
Lue lisää aikuisten pääsystä varhaisen vaiheen mielenterveyspalveluihin ›

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut lapsiperheiden tukena

Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa pyritään huomioimaan perheiden yksilölliset tarpeet. Perheet eivät kuitenkaan aina saa erityistä tukea riittävän nopeasti, ja hoidon jatkuvuudessa on parannettavaa.
Lue lisää neuvolapalveluista ›

Omaishoitajien jaksamista tukevat palvelut perhe- ja sosiaalipalveluissa

Omaishoitajien vapaiden ajaksi tarjolla oleva alle 65-vuotiaiden tilapäishoito ei aina vastaa eri asiakasryhmien tarpeita. Tilapäishoitopaikkoja ei ole riittävästi kaikille asiakasryhmille.
Lue lisää omaishoitajien jaksamista tukevista palveluista ›

Asuinalueiden kaavoituksen vaikutus viheralueisiin

Asuinalueiden kaavoituksessa on pyritty säilyttämään viheralueita ja arvokkaita luontokohteita. Asumista on kuitenkin osoitettu viheralueille, koska kaavoituksessa toteutetaan myös asuntotuotantoa koskevia tavoitteita.
Lue lisää asuinalueiden kaavoituksen vaikutuksista viheralueisiin ›

Kaupunkilaisten osallisuus asemakaavoituksessa

Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet asemakaavoitukseen ovat laajemmat kuin lainsäädäntö edellyttäisi. Vähemmän aktiivisia ryhmiä aktivoidaan tarvittaessa.
Lue lisää kaupunkilaisten osallisuudesta asemakaavoituksessa ›

Turvallisuus kaupungin eri osissa

Nuorten rikokset ovat pysyneet määrällisesti melko samalla tasolla viime vuosien aikana. Nuorten tekemät henkilöihin kohdistuvat vakavat rikokset ovat kuitenkin kasvussa. Toisaalta häiriökäyttäytymistä ja ilkivaltaa koskevissa poliisin hälytystehtävissä on ollut selkeää laskua.
Lue lisää turvallisuudesta kaupungin eri osissa ›

Kestävien liikennemuotojen edistäminen

Kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuus ei ole kasvanut. Kävelyn edistäminen on vielä hyvin alkuvaiheessa ja toimii niukoilla resursseilla.
Lue lisää kestävien liikennemuotojen edistämisestä ›

Autoilun, kävelyn ja logistiikan sujuvoittaminen Helsingin keskustassa

Kaupunki on toteuttanut lukuisia kaupunkistrategiaan ja eri ohjelmiin kirjattuja kävelyn, autoilun ja logistiikan sujuvoittamiseen liittyviä toimenpiteitä, mutta merkittäviä vaikutuksia ei vielä ole havaittavissa.
Lue lisää autoilun, kävelyn ja logistiikan sujuvoittamisesta Helsingin keskustassa ›

Sitovien tavoitteiden toteutuminen

Sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 51 prosenttia. Koronapandemian jatkuminen on vaikuttanut etenkin kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimialan tavoitteiden toteutumattomuuteen.
Lue lisää vuoden 2021 sitovien tavoitteiden toteutumisesta ›

Kaupungin talous

Kaupungin talous on edelleen vakaalla pohjalla, vaikka käyttömenojen kasvu ei ole pysynyt kaupunkistrategian määrittelemissä rajoissa. Lainakantaa on onnistuttu vähentämään strategian mukaisesti samaan aikaan, kun investointimenot ovat olleet korkealla tasolla.
Lue lisää taloudesta ›

Etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaaminen yläkouluissa

Yläkouluissa on lisätty tukea etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamiseksi, mutta tuen kohdistamiseksi tarvitaan jatkossa lisää luotettavaa tietoa.
Lue lisää etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamisesta yläkouluissa ›

Opiskelijoiden ohjauksen riittävyys ammatillisessa koulutuksessa

Opiskelijoiden ohjausta ja opintojen läpäisyä on kehitetty monipuolisesti, mutta henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella opiskelijoille ei ole ohjausta riittävästi tarjolla.
Lue lisää opiskelijoiden ohjauksesta ammatillisessa koulutuksessa ›

Lastensuojelun avohuollon palvelujen riittävyys

Lastensuojelun avohuollon palvelujen työntekijämitoitus on lain mukaan riittävällä tasolla, mutta perheiden lisääntyneiden haasteiden takia asiakkaiden tarpeisiin ei aina pystytä vastaamaan.
Lue lisää lastensuojelun avohuollon riittävyydestä ›

Ikääntyneiden kotihoito

Kotihoitoa on pyritty kehittämään viime vuosina, mutta useimmat tavoitteet ovat jääneet toteutumatta. Henkilöstöpula on kotihoidon suurin ongelma. Kielellinen yhdenvertaisuus ei toteudu ruotsinkielisen hoitohenkilöstön puutteen vuoksi.
Lue lisää iäkkäiden kotihoidon riittävyydestä ›

Iäkäs potilas päivystyksessä

Kotihoidossa ja palveluasumisessa on otettu käyttöön päivystystilanteiden opas ja Liikkuva hoitaja -palvelu, mutta niitä ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti. Sairaalasta kotiuttamiseen liittyvää yhteistyötä tulisi tiivistää.
Lue lisää iäkkäistä päivystyksessä ›

Mielenterveyskuntoutujan polku sairaalahoidosta asumiseen

Kaupunki on pyrkinyt edistämään mielenterveyskuntoutujien pääsyä asumispalveluihin muuttamalla Auroran sairaalan kuntoutuspsykiatrian osastoja asumisyksiköiksi ja lisäämällä asumispalveluiden palveluvalikoimaa ostopalveluiden kilpailutuksessa. Jonottajien määrä asumispalveluun ei kuitenkaan ole käytännössä pienentynyt.
Lue lisää mielenterveyskuntoutujan asumispolusta ›

Liikkumisohjelman tavoitteiden toteutuminen

Helsingin liikkumisohjelman toimenpiteet ovat pääosin toteutuneet. Kolmen arvioidun tavoitealueen toimenpiteistä suurin osa oli joko toteutunut tai edennyt aikataulussa.
Lue lisää liikkumisohjelman tavoitteiden toteutumisesta ›

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen metsien hoidossa

Kaupungin metsien luontoarvot ovat lisääntyneet pitkällä aikavälillä luonnonhoidon ja harkitun hoitamatta jättämisen ansiosta. Keskeisimpiä monimuotoisuutta edistäneitä toimenpiteitä ovat olleet lahopuun jättäminen, eri-ikäisen ja erilajisen puuston suosiminen sekä monimuotoisuudelle arvokkaiksi tunnistettujen kohteiden jättäminen hoidon ulkopuolelle.
Lue lisää luonnon monimuotoisuudesta metsien hoidossa ›

Yritysmyönteisyys ja yhteistyö yritysten kanssa

Kaupunginkanslian elinkeino-osaston vastuulla olevat yritysmyönteisyyden toimenpiteet ovat pääosin onnistuneet hyvin. Tulevaisuudessa yritysmyönteisyyden ja yritysyhteistyön kehittäminen vaatii panostuksia koko kaupunkiorganisaatiolta ja erityisesti elinkeino-osastolta.
Lue lisää yritysmyönteisyydestä ja yhteistyöstä yritysten kanssa ›

Kaupungin digitaalinen turvallisuus

Kaupunki on varautunut digiturvallisuusriskeihin, mutta varautumista on edelleen tarve parantaa. Esimerkiksi digitaalisen turvallisuuden organisoinnissa on vielä kehitettävää.
Lue lisää kaupungin digitaalisesta turvallisuudesta ›

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vuokralaisdemokratian toteutuminen

Asukkailla ei ole Hekassa päätösvaltaa kaikissa yhteishallintolain edellyttämissä asioissa. Toisaalta Hekan vuokralaisdemokratiassa on lisäelementtejä, joita laki ei edellytä. Asukasaktiivit ovat tyytymättömiä asukkaiden tosiasiallisiin vaikutusmahdollisuuksiin.
Lue lisää Hekan vuokralaisdemokratian toteutumisesta ›