Alueiden eriytyminen ei ole vähentynyt, vaikka Helsinki on pystynyt hillitsemään segregaatiokehitystä monipuoliseen asukas- ja asuntorakenteeseen tähtäävällä pitkäjänteisellä asuntopolitiikalla.

Rakennetun ympäristön esteettömyyttä on edistetty aktiivisesti 2010-luvulla, mutta yhteistyön lisäämiselle vammaisyhdistysten kanssa on yhä tarvetta. Rakennetun ympäristön esteettömyyden toteutuminen suunnitelmien mukaisena tulisi varmistaa.

Kaikkia kaupungin suuria liikennehankkeita ei ole toteutettu siten, että niillä olisi mahdollisuus pysyä alkuperäisessä kustannusarviossa tai aikataulussa.

Kaupunki ei kykene riittävästi valvomaan suurta määrää työmaita eikä epäkohtien ilmetessä puuttumaan toimintaan riittävän tehokkaasti. Katutyömaahaittojen arviointia tekevät suuret ammattirakentajat, mutta ne vastaavat vain noin puolesta kaivutyömaista kaupungin alueella.

Hintakilpailujen lisääminen olisi kaupungin taloudellisen edun mukaista ja parantaisi hinnoittelun läpinäkyvyyttä.

Toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi on toteutettu, mutta päästöt eivät ole vielä merkittävästi vähentyneet. Lähivuosina haasteellista on sähköautojen ja niiden latauspisteiden määrän kasvattaminen sekä Helenin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.

Luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 tavoitteiden toteutumista on edistetty. Luonnonsuojelualueiden perustaminen suunnitellussa aikataulussa on haastavaa.

Hyvinvointitavoitteiden seurantaa tulee kehittää.

Tontinluovutuksen ja suurien liikenneinvestointien koordinaatio on ollut riittävää.

Energiatehokkuus on kehittynyt tavoiteltuun suuntaan.

Säädöksissä asetetut vaatimukset kaavojen vaikutusten arvioinnille toteutuvat kaupunkisuunnitteluvirastossa hyvin.

Joukkoliikenteen nopeuttaminen on erittäin kustannustehokas tapa edistää joukkoliikennettä.

Virastot ovat osittain ryhtyneet edistämään toimenpiteitä, joilla on vaikutuksia asumisen kohtuuhintaisuuteen.

Suuri osa pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteistä on edennyt.