Kaupunkistrategian 2021–2025 mukainen tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävien uudistusten suunnittelu ja toteutus oli käynnistynyt toimialoilla ja liikelaitoksissa. Kaupunkiympäristön toimialalla ja rakentamispalveluliikelaitos Starassa oli järjestelmällisesti toteutettu ohjelman mukaisia toimenpiteitä ja saavutettu tavoiteltuja vaikutuksia.

Vuoden 2022 arviointikertomuksen suosituksista 96 prosentin kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin.

Talousarvion 2023 sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 58 prosenttia ja niitä kuvaavista mittareista 60 prosenttia.

Kävijät ovat löytäneet takaisin kirjastoihin koronapandemian jälkeen vuonna 2023, sillä kirjastokäyntien määrä on kasvanut vuosiin 2020–2022 verrattuna. Alakoululaisten kirjastovierailut toteutuvat kattavasti, mutta yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat tavoitetaan heikommin.

Kulttuuriavustuksia on osittain kehitetty kaupunkistrategian ja kulttuuripalvelukoko-naisuuden palvelustrategian mukaisesti, mutta uusien toimijoiden tai taiteenlajien nousemista avustusten piiriin ei ole ollut mahdollista seurata.

Koronapandemian aikana jalkautuvasta työstä tuli osa perusnuorisotyötä. Nuorisotyöyksiköiden resursseilla ei kuitenkaan kyetä vastaamaan lisääntyneisiin tehtäviin ja tarpeisiin. Henkilöstön rekrytointi on vaikeutunut.

Helsingin liikkumisohjelman toimenpiteet ovat pääosin toteutuneet. Kolmen arvioidun tavoitealueen toimenpiteistä suurin osa oli joko toteutunut tai edennyt aikataulussa.

Helsingin kaupungin hankinnoissa ei ole onnistuttu täysin saavuttamaan kaupunginvaltuuston vuonna 2012 asettamia ympäristöpoliittisia tavoitteita. Vaikka useissa ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa ympäristökriteereitä on asetettu aiemminkin, laajemmin kehittämistä on alettu tehdä vasta viime vuosina Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman myötä.

Kaupunkistrategian tavoitteita on edistetty valtuustokaudella. Merellisen strategian alkuvuosille aikataulutetuista toimenpiteistä jo puolet on toteutunut joko täysin tai pääosin.

Sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan eri palveluissa, mutta tietoa kävijöiden sukupuolesta kerätään vaihtelevasti.

Nuorten vaikuttamiseen ja osallistumiseen kasvamista voidaan parhaiten tukea kouluissa. Tämä vaatii kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteistyön tiivistämistä.

Liikunta- ja kulttuuripalvelujen omistajaohjaus on järjestetty pääosin tarkoituksenmukaisesti. Kaupunkitasolla ongelmana on, ettei pormestarin ja apulaispormestareiden työnjakoa omistajaohjauksessa ole määritelty.

Uuden johtamisjärjestelmän ja toimialamallin myötä kaupunkikokonaisuuden ohjattavuus on parantunut. Ohjauksesta on kuitenkin samalla tullut hajanaisempaa, ja on syntynyt epäselvyyttä siitä, kuka ohjaa mitäkin asiaa.

Hankintoja tekevien perehdytykseen ja jatkuvaan koulutukseen sekä työnjaon ja ohjeistuksen selkeyttämiseen on tarvetta.

Kaupunki on parantanut lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Harrastusten hinta ja tietämättömyys mahdollisuuksista voivat olla harrastamisen esteenä.

Liikuntastrategian tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Terveyttä edistävää liikuntaa on lisätty ja avustusjärjestelmä uudistettu.

Toimenpideohjelman toimenpiteitä on toteutettu, mutta ylipainoisten määrä kasvaa.