Sosiaali

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon laadunvalvonta

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon laadunvalvontaa voidaan pitää tyydyttävänä kaupungin omassa tuotannossa ja riittävänä ostopalveluissa.

Yhteistyö ja moniammatillisuus perhekeskuksissa

Perhekeskusmalli on lisännyt eri ammattilaisten välistä yhteistyötä tavoitteiden mukaisesti. Perhekeskustyö on vasta alussa useilla Helsingin alueilla ja kehittämistarpeita on edelleen.

Toimeentulotuen siirto Kelaan

Asiakkaiden asema on osin parantunut perustoimeentulotuen Kela-siirrossa, mutta myös väliinputoajia löytyy.

Omaishoitoa tukevien palveluiden laatu ja riittävyys

Omaishoitoa tukevat palvelut ovat monipuolisia, mutta palvelutarjontaa ei hyödynnetä täysimääräisesti. Palvelujen laadussa omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana on parannettavaa.

Asunnottomuuden vähentäminen

Asunnottomuusohjelmia on toteutettu ja pitkäaikaisasunnottomuutta on saatu vähennettyä, mutta asunnottomuus kokonaisuutena on kasvanut ja muuttanut muotoaan.

Saattohoidon riittävyys ja laatu

Saattohoito on laadukasta varsinkin vaativalla erityistasolla (HYKS) ja erityistasolla Suursuon sairaalassa ja kotisairaalassa, mutta perustason hoidossa osaaminen ja edellytykset vielä vaihtelevat.

Tuloksellisuuden mittaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden mittaaminen on vasta alkamassa.

Kotihoidon riittävyys ikääntyneiden palvelutarpeeseen nähden

Kiire on heikentänyt palvelun laatua. Ympärivuorokautisen hoidon arviointiprosessi kestää kauan.

Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuus ja riittävyys

Palveluiden saatavuutta ja riittävyyttä on parannettu, mutta asumispalvelujen hoitoketju ei ole sujuva.

Omaishoidon lakisääteisen vapaan järjestäminen ja palvelun riittävyys

Kaupungin toimet eivät ole olleet riittäviä omaishoidon lakisääteisen lomituksen järjestämiseksi.

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avustajapalvelun toteutuminen

Tilastojen mukaan subjektiivinen oikeus henkilökohtaisen avustajan saamisesta Helsingissä on toteutunut hyvin.

Nuorten päihdehoitoon pääsy

Nuoren mahdollisen moniongelmaisuuden vuoksi oikeaa palvelua tai hoitopaikkaa voi olla vaikea löytää.

Kuntouttavan työtoiminnan tulokset

Kaupunki on lisännyt aktiivisesti kuntouttavaa työtoimintaa ja on tällä kyennyt vaikuttamaan siihen, että kuntoutettavien elämäntilanteen hallinta ja valmius osallistua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin on parantunut.

Nuorten toimeentulotukiasiakkaiden syrjäytymisen ehkäiseminen

Sosiaalityön mahdollisuuksia nuorten tukemisessa ei ole voitu täysimääräisesti hyödyntää, koska toimeentulotukihakemusten käsittely vie entistä suuremman osan sosiaalityöntekijöiden työajasta.

Toimenpiteet kaupunkilaisten terveyserojen kaventamiseksi

Terveyserot ovat sairastavuusindeksillä mitaten hieman tasoittuneet peruspiireittäin vuosina 2009–2011, mutta pidemmällä aikavälillä väestöryhmittäinen ja alueellinen eriytyminen on Helsingissä kuitenkin voimistunut.

Eräiden asiakasryhmien pääsy sosiaali- ja terveyspalveluihin

Kaupunki seuraa lakisääteisesti hoitoon pääsyä, mutta hoidon tehokkuuden ja vaikuttavuuden seurantaa ei juurikaan tehdä.

Varhainen puuttuminen päiväkodeissa ja lastenneuvoloissa

Menetelmät varhaisen tuen tunnistamiselle ovat riittävät. Ongelmana on, että varhaiselle puuttumiselle ei ole aina mahdollisuuksia.

Yhteistyön toimivuus lastensuojelun ja lasten ja nuorten peruspalvelujen välillä

Yhteistyö lastensuojelun ja lasten ja nuorten peruspalvelujen välillä ei ole kaikilta osin riittävää.

Sosiaali- ja terveysviraston yhdistäminen

Uudistukselle asetetut tavoitteet saavutettiin melko hyvin.

Palvelujen järjestäminen muistisairaille

Muistisairaat tarvitsevat erityisesti muistisairaille suunnattuja, muunneltavia palveluasumisen vaihtoehtoja ja ympärivuorokautista hoitoa sairautensa eri vaiheissa.