Sosiaali
Henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima seniorikeskuksissa
Seniorikeskukset ovat pyrkineet parantamaan henkilöstön työhyvinvointia sekä pito- ja vetovoimaa, mutta mittareiden perusteella kehitystyötä riittää vielä tulevaisuudessakin.
Lue lisää henkilöstön työhyvinvoinnista ja pito- ja vetovoimasta seniorikeskuksissa ›
Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut lapsiperheiden tukena
Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa pyritään huomioimaan perheiden yksilölliset tarpeet. Perheet eivät kuitenkaan aina saa erityistä tukea riittävän nopeasti, ja hoidon jatkuvuudessa on parannettavaa.
Lue lisää neuvolapalveluista ›
Omaishoitajien jaksamista tukevat palvelut perhe- ja sosiaalipalveluissa
Omaishoitajien vapaiden ajaksi tarjolla oleva alle 65-vuotiaiden tilapäishoito ei aina vastaa eri asiakasryhmien tarpeita. Tilapäishoitopaikkoja ei ole riittävästi kaikille asiakasryhmille.
Lue lisää omaishoitajien jaksamista tukevista palveluista ›
Sitovien tavoitteiden toteutuminen
Sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 51 prosenttia. Koronapandemian jatkuminen on vaikuttanut etenkin kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimialan tavoitteiden toteutumattomuuteen.
Lue lisää vuoden 2021 sitovien tavoitteiden toteutumisesta ›
Lastensuojelun avohuollon palvelujen riittävyys
Lastensuojelun avohuollon palvelujen työntekijämitoitus on lain mukaan riittävällä tasolla, mutta perheiden lisääntyneiden haasteiden takia asiakkaiden tarpeisiin ei aina pystytä vastaamaan.
Lue lisää lastensuojelun avohuollon riittävyydestä ›
Iäkäs potilas päivystyksessä
Kotihoidossa ja palveluasumisessa on otettu käyttöön päivystystilanteiden opas ja Liikkuva hoitaja -palvelu, mutta niitä ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti. Sairaalasta kotiuttamiseen liittyvää yhteistyötä tulisi tiivistää.
Lue lisää iäkkäistä päivystyksessä ›
Mielenterveyskuntoutujan polku sairaalahoidosta asumiseen
Kaupunki on pyrkinyt edistämään mielenterveyskuntoutujien pääsyä asumispalveluihin muuttamalla Auroran sairaalan kuntoutuspsykiatrian osastoja asumisyksiköiksi ja lisäämällä asumispalveluiden palveluvalikoimaa ostopalveluiden kilpailutuksessa. Jonottajien määrä asumispalveluun ei kuitenkaan ole käytännössä pienentynyt.
Lue lisää mielenterveyskuntoutujan asumispolusta ›
Ikääntyneiden kotihoito
Kotihoitoa on pyritty kehittämään viime vuosina, mutta useimmat tavoitteet ovat jääneet toteutumatta. Henkilöstöpula on kotihoidon suurin ongelma. Kielellinen yhdenvertaisuus ei toteudu ruotsinkielisen hoitohenkilöstön puutteen vuoksi.
Lue lisää iäkkäiden kotihoidon riittävyydestä ›
Päihteiden käyttäjien palvelut
Sosiaali- ja terveystoimiala on kehittänyt päihteiden käyttäjien hoitoa ja päihdehaittoja vähentäviä palveluita sekä madaltanut palveluihin pääsyn kynnystä. Yhteistyössä muiden toimijoiden, erityisesti lastensuojelun palveluiden, kanssa on kehitettävää.
Lue lisää päihdepalvelujen arvioinnista ›
Lastensuojelun sijaishuollon riittävyys
Lastensuojelussa on haasteita vastata sijaishuollon kasvaneeseen tarpeeseen perhehoidolla sekä erityis- ja vaativan tason laitoshoidolla.
Lue lisää lastensuojelun sijaishuollosta ›
Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon laadunvalvonta
Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon laadunvalvontaa voidaan pitää tyydyttävänä kaupungin omassa tuotannossa ja riittävänä ostopalveluissa.
Lue lisää vanhusten hoidon laadunvalvonnasta ›
Yhteistyö ja moniammatillisuus perhekeskuksissa
Perhekeskusmalli on lisännyt eri ammattilaisten välistä yhteistyötä tavoitteiden mukaisesti. Perhekeskustyö on vasta alussa useilla Helsingin alueilla ja kehittämistarpeita on edelleen.
Lue lisää perhekeskusarvioinnista ›
Toimeentulotuen siirto Kelaan
Asiakkaiden asema on osin parantunut perustoimeentulotuen Kela-siirrossa, mutta myös väliinputoajia löytyy.
Lue lisää toimeentulotuen Kela-siirron arvioinnista ›
Omaishoitoa tukevien palveluiden laatu ja riittävyys
Omaishoitoa tukevat palvelut ovat monipuolisia, mutta palvelutarjontaa ei hyödynnetä täysimääräisesti. Palvelujen laadussa omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana on parannettavaa.
Lue lisää omaishoitoa tukevista palveluista ›
Asunnottomuuden vähentäminen
Asunnottomuusohjelmia on toteutettu ja pitkäaikaisasunnottomuutta on saatu vähennettyä, mutta asunnottomuus kokonaisuutena on kasvanut ja muuttanut muotoaan.
Saattohoidon riittävyys ja laatu
Saattohoito on laadukasta varsinkin vaativalla erityistasolla (HYKS) ja erityistasolla Suursuon sairaalassa ja kotisairaalassa, mutta perustason hoidossa osaaminen ja edellytykset vielä vaihtelevat.
Tuloksellisuuden mittaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa
Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden mittaaminen on vasta alkamassa.
Kotihoidon riittävyys ikääntyneiden palvelutarpeeseen nähden
Kiire on heikentänyt palvelun laatua. Ympärivuorokautisen hoidon arviointiprosessi kestää kauan.
Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuus ja riittävyys
Palveluiden saatavuutta ja riittävyyttä on parannettu, mutta asumispalvelujen hoitoketju ei ole sujuva.
Asunto- ja maankäyttöpolitiikka hyvinvoinnin edistämisessä
Hyvinvointitavoitteiden seurantaa tulee kehittää.
Ensihoitoketjun toimivuus ja tuloksellisuus
Ensihoito on tuloksellista kasvaneesta tehtävämäärästä huolimatta.
Omaishoidon lakisääteisen vapaan järjestäminen ja palvelun riittävyys
Kaupungin toimet eivät ole olleet riittäviä omaishoidon lakisääteisen lomituksen järjestämiseksi.
Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avustajapalvelun toteutuminen
Tilastojen mukaan subjektiivinen oikeus henkilökohtaisen avustajan saamisesta Helsingissä on toteutunut hyvin.
Nuorten päihdehoitoon pääsy
Nuoren mahdollisen moniongelmaisuuden vuoksi oikeaa palvelua tai hoitopaikkaa voi olla vaikea löytää.
Kuntouttavan työtoiminnan tulokset
Kaupunki on lisännyt aktiivisesti kuntouttavaa työtoimintaa ja on tällä kyennyt vaikuttamaan siihen, että kuntoutettavien elämäntilanteen hallinta ja valmius osallistua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin on parantunut.
Nuorten toimeentulotukiasiakkaiden syrjäytymisen ehkäiseminen
Sosiaalityön mahdollisuuksia nuorten tukemisessa ei ole voitu täysimääräisesti hyödyntää, koska toimeentulotukihakemusten käsittely vie entistä suuremman osan sosiaalityöntekijöiden työajasta.
Toimenpiteet kaupunkilaisten terveyserojen kaventamiseksi
Terveyserot ovat sairastavuusindeksillä mitaten hieman tasoittuneet peruspiireittäin vuosina 2009–2011, mutta pidemmällä aikavälillä väestöryhmittäinen ja alueellinen eriytyminen on Helsingissä kuitenkin voimistunut.
Eräiden asiakasryhmien pääsy sosiaali- ja terveyspalveluihin
Kaupunki seuraa lakisääteisesti hoitoon pääsyä, mutta hoidon tehokkuuden ja vaikuttavuuden seurantaa ei juurikaan tehdä.
Varhainen puuttuminen päiväkodeissa ja lastenneuvoloissa
Menetelmät varhaisen tuen tunnistamiselle ovat riittävät. Ongelmana on, että varhaiselle puuttumiselle ei ole aina mahdollisuuksia.
Yhteistyön toimivuus lastensuojelun ja lasten ja nuorten peruspalvelujen välillä
Yhteistyö lastensuojelun ja lasten ja nuorten peruspalvelujen välillä ei ole kaikilta osin riittävää.
Sosiaali- ja terveysviraston yhdistäminen
Uudistukselle asetetut tavoitteet saavutettiin melko hyvin.
Palvelujen järjestäminen muistisairaille
Muistisairaat tarvitsevat erityisesti muistisairaille suunnattuja, muunneltavia palveluasumisen vaihtoehtoja ja ympärivuorokautista hoitoa sairautensa eri vaiheissa.