Koulutus
Etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaaminen yläkouluissa
Yläkouluissa on lisätty tukea etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamiseksi, mutta tuen kohdistamiseksi tarvitaan jatkossa lisää luotettavaa tietoa.
Lue lisää etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamisesta yläkouluissa ›
Opiskelijoiden ohjauksen riittävyys ammatillisessa koulutuksessa
Opiskelijoiden ohjausta ja opintojen läpäisyä on kehitetty monipuolisesti, mutta henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella opiskelijoille ei ole ohjausta riittävästi tarjolla.
Lue lisää opiskelijoiden ohjauksesta ammatillisessa koulutuksessa ›
Positiivisen diskriminaation (PD) määrärahojen vaikutukset peruskouluissa
Positiivisen diskriminaation (PD) rahoituksella on tasoitettu kaupunkirakenteesta johtuvia alueellisia hyvinvointieroja tavoitteen mukaisesti. Määrärahaa pidetään tärkeänä ja sen jakoperusteita oikeansuuntaisina.
Lue lisää PD-määrärahojen arvioinnista ›
Mukana-ohjelma ja Me-koulukehittäminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi peruskouluissa
Lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdyistä toimenpiteistä on hyviä kokemuksia, mutta vaikutusten pysyvyys on epävarmaa.
Lue lisää lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn toimenpiteistä ›
Perusopetuksen yhteisöllinen oppilashuolto
Ennaltaehkäisevää yhteisöllistä oppilashuoltoa on edistetty oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti, mutta oppilaiden oikeus saada oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja ei toteutunut lain mukaisessa määräajassa.
Lue lisää yhteisöllisen oppilashuollon arvioinnista ›
Digitalisaation toteutuminen perusopetuksessa
Perusopetuksessa on käytössä riittävät ja toimivat digitaaliset ympäristöt, järjestelmät ja laitteet, mutta niitä tulee kehittää ja uusia. Opettajien digitaaliset ja pedagogiset taidot eivät ole parantuneet suunnitellusti, ja riittävä seurantatieto oppilaiden osaamisen kehittymisestä puuttuu.
Lue lisää digitalisaation toteutumisesta perusopetuksessa ›
Lapsiperheiden kotouttaminen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla
Lapsiperheiden kotouttamista on edistetty kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla, mutta toimialan on lisättävä oman henkilöstönsä osaamisen kehittämistä kotouttamisessa.
Lue lisää lapsiperheiden kotouttamisesta ›
Perusopetuksen alueellinen tasa-arvoisuus
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pyrkii alueellisesti tasa-arvoiseen perusopetukseen. Alueellisia eroja syntyy muun muassa suomi toisena kielenä eli S2-oppilaiden painottuessa idän ja koillisen alueille.
Lue lisää perusopetuksen alueellisesta tasa-arvoisuudesta ›
Tasavertaiset opiskelumahdollisuudet kaupungin lukioissa
Lukioiden väliset erot ovat melko suuria. Lukiolaisten tasavertaisia oppimismahdollisuuksia on kuitenkin parannettu.
Lue lisää tasavertaisista opiskelumahdollisuuksista lukioissa ›
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen järjestelmää on systematisoitu.
Oppisopimuskoulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen
Oppisopimuskoulutusta on kehitetty nuorille ja maahanmuuttajille paremmin sopivaksi. Oppisopimusten määrä ei ole kasvanut tavoitellusti.
Kulttuuristrategian hyvinvointitavoitteiden toteutuminen
Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa on lisätty kulttuuristrategian mukaisesti. Julkisen liikenteen maksut rajoittavat kuitenkin edelleen kouluajalla tapahtuvaa osallistumista kulttuuritoimintaan.
Perusopetuksen kouluverkon kehittäminen
Peruskouluja on yhdistetty kaupunginhallituksen päättämien linjausten mukaisesti. Lapsivaikutusten arviointia ja asukkaiden osallisuuden toteutumista on kehitettävä.
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen lasten ja nuorten palveluissa
Varhaiskasvatuksessa, nuorisotoimessa sekä koulutus- ja nuorisotakuun palveluissa on toteutettu tasa-arvosuunnitelman toimenpiteitä. Liikuntavirastossa sukupuolten tasa-arvotyö on ollut vähäistä.
Positiivinen diskriminaation tavoitteiden toteutuminen Helsingin kouluissa
Positiivisen diskriminaation määrärahan perimmäiset tavoitteet toteutuvat varsin hyvin.
Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestäminen sekä riittävyys Helsingin peruskouluissa
Oppilaan saama tuki on nykyään systemaattisempaa ja tavoitteellisempaa kuin ennen.
Yhteistyön toimivuus lastensuojelun ja lasten ja nuorten peruspalvelujen välillä
Yhteistyö lastensuojelun ja lasten ja nuorten peruspalvelujen välillä ei ole kaikilta osin riittävää.
Maahanmuuttajanuorten suomen kielen opetus ammatillisessa koulutuksessa, työkokeilussa ja palkkatukityössä
Maahanmuutto ja monimuotoisuus Helsingissä 2013–2016 toimenpideohjelman toimenpiteitä on pääosin toteutettu.
Nuorisotakuun toteutuminen
Helsingissä nuorisotakuun toteuttamiseen on panostettu ja toimenpiteitä suoritettu kattavasti.