Koulutus

Positiivisen diskriminaation (PD) määrärahojen vaikutukset peruskouluissa

Positiivisen diskriminaation (PD) rahoituksella on tasoitettu kaupunkirakenteesta johtuvia alueellisia hyvinvointieroja tavoitteen mukaisesti. Määrärahaa pidetään tärkeänä ja sen jakoperusteita oikeansuuntaisina.
Lue lisää PD-määrärahojen arvioinnista ›

Mukana-ohjelma ja Me-koulukehittäminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi peruskouluissa

Lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdyistä toimenpiteistä on hyviä kokemuksia, mutta vaikutusten pysyvyys on epävarmaa.
Lue lisää lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn toimenpiteistä ›

Perusopetuksen yhteisöllinen oppilashuolto

Ennaltaehkäisevää yhteisöllistä oppilashuoltoa on edistetty oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti, mutta oppilaiden oikeus saada oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja ei toteutunut lain mukaisessa määräajassa.
Lue lisää yhteisöllisen oppilashuollon arvioinnista ›

Digitalisaation toteutuminen perusopetuksessa

Perusopetuksessa on käytössä riittävät ja toimivat digitaaliset ympäristöt, järjestelmät ja laitteet, mutta niitä tulee kehittää ja uusia. Opettajien digitaaliset ja pedagogiset taidot eivät ole parantuneet suunnitellusti, ja riittävä seurantatieto oppilaiden osaamisen kehittymisestä puuttuu.
Lue lisää digitalisaation toteutumisesta perusopetuksessa ›

Lapsiperheiden kotouttaminen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla

Lapsiperheiden kotouttamista on edistetty kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla, mutta toimialan on lisättävä oman henkilöstönsä osaamisen kehittämistä kotouttamisessa.
Lue lisää lapsiperheiden kotouttamisesta ›

Perusopetuksen alueellinen tasa-arvoisuus

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pyrkii alueellisesti tasa-arvoiseen perusopetukseen. Alueellisia eroja syntyy muun muassa suomi toisena kielenä eli S2-oppilaiden painottuessa idän ja koillisen alueille.
Lue lisää perusopetuksen alueellisesta tasa-arvoisuudesta ›

Oppisopimuskoulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen

Oppisopimuskoulutusta on kehitetty nuorille ja maahanmuuttajille paremmin sopivaksi. Oppisopimusten määrä ei ole kasvanut tavoitellusti.

Kulttuuristrategian hyvinvointitavoitteiden toteutuminen

Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa on lisätty kulttuuristrategian mukaisesti. Julkisen liikenteen maksut rajoittavat kuitenkin edelleen kouluajalla tapahtuvaa osallistumista kulttuuritoimintaan.

Perusopetuksen kouluverkon kehittäminen

Peruskouluja on yhdistetty kaupunginhallituksen päättämien linjausten mukaisesti. Lapsivaikutusten arviointia ja asukkaiden osallisuuden toteutumista on kehitettävä.

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen lasten ja nuorten palveluissa

Varhaiskasvatuksessa, nuorisotoimessa sekä koulutus- ja nuorisotakuun palveluissa on toteutettu tasa-arvosuunnitelman toimenpiteitä. Liikuntavirastossa sukupuolten tasa-arvotyö on ollut vähäistä.

Positiivinen diskriminaation tavoitteiden toteutuminen Helsingin kouluissa

Positiivisen diskriminaation määrärahan perimmäiset tavoitteet toteutuvat varsin hyvin.

Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestäminen sekä riittävyys Helsingin peruskouluissa

Oppilaan saama tuki on nykyään systemaattisempaa ja tavoitteellisempaa kuin ennen.

Maahanmuuttajanuorten suomen kielen opetus ammatillisessa koulutuksessa, työkokeilussa ja palkkatukityössä

Maahanmuutto ja monimuotoisuus Helsingissä 2013–2016 toimenpideohjelman toimenpiteitä on pääosin toteutettu.

Nuorisotakuun toteutuminen

Helsingissä nuorisotakuun toteuttamiseen on panostettu ja toimenpiteitä suoritettu kattavasti.