Henkilöstö- ja palkkahallintojärjestelmä Sarastian käyttöönotossa epäonnistuttiin usealla eri osa-alueella. Puutteita oli johtamisessa, toimintamalleissa, osaamisessa ja järjestelmän suorituskyvyssä. Käyttöönottoon ja erityisesti muutoksen johtamiseen ei panostettu riittävästi.

Kaupunginvaltuusto ei ole enää vuoden 2022 talousarviosta lähtien asettanut tavoitteita kaupunkikonsernin tytäryhteisöille. Käytännössä päätösvalta tavoitteiden asettamisesta on delegoitu kaupunginhallitukselle 1.3.2023 hyväksytyssä konserniohjeessa. Tarkastuslautakunta katsoo, että ainakin merkittävimmillä tytäryhteisöillä tulisi olla kaupunginvaltuustolle raportoitavia tavoitteita.

Kaupungin talous oli vakaalla pohjalla, vaikka lainakanta kasvoi hieman. Vuoden 2023 alusta toteutunut sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen siirtyminen valtion rahoitettavaksi muuttaa rahoituspohjaa merkittävästi.

Seniorikeskukset ovat pyrkineet parantamaan henkilöstön työhyvinvointia sekä pito- ja vetovoimaa, mutta mittareiden perusteella kehitystyötä riittää vielä tulevaisuudessakin.

Kaupunkistrategian mukaan varhaiskasvatuksessa tulee parantaa työoloja ja henkilöstön saatavuutta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tehnyt paljon toimenpiteitä, mutta henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima ovat heikentyneet vaikean henkilöstöpulan takia.

Nuorten rikokset ovat pysyneet määrällisesti melko samalla tasolla viime vuosien aikana. Nuorten tekemät henkilöihin kohdistuvat vakavat rikokset ovat kuitenkin kasvussa. Toisaalta häiriökäyttäytymistä ja ilkivaltaa koskevissa poliisin hälytystehtävissä on ollut selkeää laskua.

Kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuus ei ole kasvanut. Kävelyn edistäminen on vielä hyvin alkuvaiheessa ja toimii niukoilla resursseilla.

Kaupunki on toteuttanut lukuisia kaupunkistrategiaan ja eri ohjelmiin kirjattuja kävelyn, autoilun ja logistiikan sujuvoittamiseen liittyviä toimenpiteitä, mutta merkittäviä vaikutuksia ei vielä ole havaittavissa.

Vuoden 2020 arviointikertomuksen suosituksista 90 prosentin kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin.

Tarkastuslautakunnan vuonna 2019 antamat suositukset johtivat useimmiten toimenpiteisiin.

Sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 51 prosenttia. Koronapandemian jatkuminen on vaikuttanut etenkin kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimialan tavoitteiden toteutumattomuuteen.

Kaupungin talous on edelleen vakaalla pohjalla, vaikka käyttömenojen kasvu ei ole pysynyt kaupunkistrategian määrittelemissä rajoissa. Lainakantaa on onnistuttu vähentämään strategian mukaisesti samaan aikaan, kun investointimenot ovat olleet korkealla tasolla.

Kaupunginkanslian elinkeino-osaston vastuulla olevat yritysmyönteisyyden toimenpiteet ovat pääosin onnistuneet hyvin. Tulevaisuudessa yritysmyönteisyyden ja yritysyhteistyön kehittäminen vaatii panostuksia koko kaupunkiorganisaatiolta ja erityisesti elinkeino-osastolta.

Kaupunki on varautunut digiturvallisuusriskeihin, mutta varautumista on edelleen tarve parantaa. Esimerkiksi digitaalisen turvallisuuden organisoinnissa on vielä kehitettävää.

Asukkailla ei ole Hekassa päätösvaltaa kaikissa yhteishallintolain edellyttämissä asioissa. Toisaalta Hekan vuokralaisdemokratiassa on lisäelementtejä, joita laki ei edellytä. Asukasaktiivit ovat tyytymättömiä asukkaiden tosiasiallisiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Nuorten vaikuttamiseen ja osallistumiseen kasvamista voidaan parhaiten tukea kouluissa. Tämä vaatii kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteistyön tiivistämistä.

Helsingin kaupungin hankinnoissa ei ole onnistuttu täysin saavuttamaan kaupunginvaltuuston vuonna 2012 asettamia ympäristöpoliittisia tavoitteita. Vaikka useissa ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa ympäristökriteereitä on asetettu aiemminkin, laajemmin kehittämistä on alettu tehdä vasta viime vuosina Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman myötä.

Kaupunkistrategian tavoitteita on edistetty valtuustokaudella. Merellisen strategian alkuvuosille aikataulutetuista toimenpiteistä jo puolet on toteutunut joko täysin tai pääosin.

Toimitilayhtiöiden omistajaohjaus on järjestetty pääosin tarkoituksenmukaisesti. Arvioinnissa havaittiin kuitenkin konserniohjeen täydentämistarpeita.

Rakennetun ympäristön esteettömyyttä on edistetty aktiivisesti 2010-luvulla, mutta yhteistyön lisäämiselle vammaisyhdistysten kanssa on yhä tarvetta. Rakennetun ympäristön esteettömyyden toteutuminen suunnitelmien mukaisena tulisi varmistaa.

Helsingin digitaalisten asiointipalvelujen laatu on pääosin hyvä, kun sitä verrataan valtakunnalliseen digitaalisten asiointipalvelujen laatukriteeristöön. Palvelujen löydettävyydessä ja sujuvuudessa on kuitenkin kehitettävää.

Uuden johtamisjärjestelmän ja toimialamallin myötä kaupunkikokonaisuuden ohjattavuus on parantunut. Ohjauksesta on kuitenkin samalla tullut hajanaisempaa, ja on syntynyt epäselvyyttä siitä, kuka ohjaa mitäkin asiaa.

Kaupunki pyrkii yhdenmukaiseen ja tasa-arvoiseen palkitsemiseen. Henkilöstötietojärjestelmät eivät tue palkitsemisen seurantaa.

Tytäryhteisöjen tavoitteet tukevat kaupungin tavoitteita. Omistajastrategioiden valmistelu on viivästynyt.

Helsinki houkuttelee ulkomaisia investointeja. Osaajien houkuttelu on laajamittaisemmin vasta käynnistymässä.

Henkilöstön työhyvinvointi on pääosin parantunut. Kannustimien luominen osatyökykyisten työllistämiseksi parantaisi sairauspoissaolojen hallintaa.

Hankintoja tekevien perehdytykseen ja jatkuvaan koulutukseen sekä työnjaon ja ohjeistuksen selkeyttämiseen on tarvetta.

Kokonaistoimitilojen määrä on kasvanut strategiakaudella, vaikka tilankäyttöä palveluissa on tehostettu.

Hekan omistajaohjaus on ollut tarkoituksenmukaista. Esteellisyyssääntelyn tiukentuminen tulee kuitenkin ottaa huomioon omistajaohjauksessa.

Asunnottomuusohjelmia on toteutettu ja pitkäaikaisasunnottomuutta on saatu vähennettyä, mutta asunnottomuus kokonaisuutena on kasvanut ja muuttanut muotoaan.

Yritysmyönteisyyttä tukevista strategian toimenpiteistä pääosa on toteutettu. Yritysmyönteisyydessä on kuitenkin parannettavaa.

Rakennushankkeiden kustannukset ylittyvät melko harvoin, aikataulut useammin.

Asuntotonttien maanvuokran määrittelyperiaatteiden läpinäkyvyyttä tulee parantaa. Arvioinnin perusteella alennettujen tonttivuokrien muodossa annettavan tuen suuruusluokka on 40 miljoonaa euroa vuodessa.

Toimenpideohjelman toimenpiteitä on toteutettu, mutta ylipainoisten määrä kasvaa.