Helsingin kaupungin päiväkodit ovat hyvin saavutettavia kävellen tai julkisilla liikennevälineillä. Päiväkotitilat pääosin mahdollistavat hyvän oppimisympäristön, mutta pienryhmille sopivista rauhallisista tiloista on tilojen käyttäjien mukaan puutetta.

Ruotsinkieliset asiakasperheet saavat suurimmassa osassa arvioiduista palveluista yhtä hyvin tai joissakin palveluissa jopa paremmin palvelua kuin suomenkieliset. Ruotsinkielistä palvelua ostetaan eräissä lastensuojelun yksittäisissä palveluissa, joissa omaa henkilöstöä ei ole.

Helsinki on asunnottomuuden vähentämisen edelläkävijä. Asumisneuvonnalla onnistutaan välttämään taloudellisesti ja inhimillisesti kalliita häätöjä. Hätämajoituspalveluiden turvallisuudessa on vielä kehitettävää.

Perusopetuksen ja lastensuojelutarpeen arvioinnin tiedonvaihdossa ja yhteistyössä on pääosin noudatettu kaupungin ohjeita. Ohjeistuksia on kuitenkin paljon, eivätkä ne ole kaikilta osin selkeitä ja yhdenmukaisia. Oppilashuollon ja lastensuojelun konsultaatiokäytännöt ovat toimivia, ja henkilöstön osaamista on kehitetty.

Palvelusetelin käyttö ei ole merkittävästi edistänyt perusterveydenhuollon toimivuutta ja sujuvaa hoitoon pääsyä terveysasemilla, sillä se soveltuu vain pienelle osalle terveysasemien asiakkaista, ja setelin saatavuus on rajattua. Hoitoon pääsyä on kuitenkin pystytty sujuvoittamaan hetkittäin alueellisesti ja yksittäisten asiakkaiden osalta.

Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden pääsy pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoivaan on sujuvoitunut, ja jonotusajat ovat lyhentyneet. Hakuprosessi voi kestää pitkään, eikä sen toimivuudesta kerätä asiakaspalautetta.

Vuoden 2022 arviointikertomuksen suosituksista 96 prosentin kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin.

Talousarvion 2023 sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 58 prosenttia ja niitä kuvaavista mittareista 60 prosenttia.