Toimenpiteet kaupunkilaisten terveyserojen kaventamiseksi

Artikkelin kuvituskuva

Estimated reading time 2 minutes

Tavoite

Tavoitteena oli arvioida, ovatko kaupungin strategiakautena 2009–2012 toteuttamat hankkeet terveyserojen kaventamiseksi vähentäneet kaupunkilaisten terveyseroja. Tavoite terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisesta on hyvin haasteellinen, sillä kyse on hyvin pitkälle väestön sosioekonomisista ominaisuuksista, joihin kaupunki ei voi vaikuttaa kuin osittain ja useimmiten pitkällä aikavälillä.

Helsingin strategiaohjelmassa 2009–2012 yksi strategisista tavoitteista oli asukkaiden terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Sen kriittisenä menestystekijänä oli, että terveyden edistämistä tehostetaan. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on tavoitteena myös strategiaohjelmassa 2013–2016. Merkittävimmät kaupungin toimenpiteet terveyserojen kaventamiseksi ovat strategiakauden alussa käynnistyneet erilliset ohjelmat ja hankkeet. Näistä keskeisimmät olivat Terveellinen kaupunginosa -ohjelma 2008–2011,  Verkkoterkkari -hanke 2008–2012,  Terve Helsinki -hanke 2009–2012 ja Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke 2010–2012. Arviointimenetelmänä oli kirjallisuusanalyysi ja sähköpostikyselyt hankkeista vastanneille.

Johtopäätökset

Terveyserot ovat sairastavuusindeksillä mitaten hieman tasoittuneet peruspiireittäin vuosina 2009–2011, mutta pidemmällä aikavälillä väestöryhmittäinen ja alueellinen eriytyminen on Helsingissä kuitenkin voimistunut. Vaikka Helsinki on toteuttanut mittavia terveyden edistämiseen, terveyseroihin ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä hankkeita, niissä ei ole voitu osoittaa suoria vaikutuksia terveyseroihin. Vaikka hankkeiden vaikutuksia terveyseroihin ei pystytä osoittamaan, se ei kuitenkaan tarkoita, ettei niitä olisi.

Ohjelmien ja hankkeiden lähes kaikille osaprojekteille asetetut tavoitteet on saavutettu. Hankkeilla on saatu onnistuneita kokemuksia ja tuloksia terveydenhuollon ennaltaehkäisevästä, riskiryhmiä etsivästä ja kohdennetuista palveluista. Tällaisia olivat muun muassa Terveyskortti, Itäkeskuksen Terveyspysäkki, liikkuva suunhoito Liisu, lähiliikuntaprojekti, Liikuntavälineitä kirjastoon, Päivävuoro baarissa, Harrastelukkari ja Vauhtia varhaiskasvatukseen. Terve Helsinki -osahankkeet Vamos, Tsemppari ja Päivystyksestä hoitoon saavuttivat tavoitteensa. Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä –hankkeelle asetetut yleiset tavoitteet toteutuivat hyvin.

Kaupungin toimenpiteillä on saatu ja mitä todennäköisimmin saadaan aikaan kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä, mutta strategian tavoitteen mukaisten vaikutusten mittaaminen onnistuisi vain pitkäaikaisen, kohdennetun tutkimuksen avulla ja olisi edellyttänyt sen käynnistämistä jo hankkeiden alussa. Lähes kaikkien hankkeiden tuloksia on jatkohyödynnetty tai hanke on integroitu normaaliin palvelutoimintaan.

The Audit Committee concludes that
  • sosiaali- ja terveysviraston on määriteltävä jatkossa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hankkeille aiempaa täsmällisempi tavoite ja seurantamittarit, jotta strategisen tavoitteen toteutuminen voidaan arvioida ja varmistaa.
  • sosiaali- ja terveysviraston tulee ottaa käyttöön muualla maassa ja kansainvälisesti kehitettyjä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hyviä käytäntöjä.

Were the contents of this article useful to you?

Add new comment

Restricted HTML

  • Allowed HTML tags: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Lines and paragraphs break automatically.
  • Web page addresses and email addresses turn into links automatically.