Nuorten päihdehoitoon pääsy

Artikkelin kuvituskuva

Tavoite

Tavoitteena oli arvioida, onko nuorten päihdehoidon palvelujen saatavuus parantunut strategiakautena 2009–2012. Arviointi rajattiin koskemaan alle 24-vuotiaita. Koska palveluja päihdeongelmaisille antavat hyvin monet tahot, arvioinnin piiriin otettiin vain keskeisimmät nuorille päihdepalvelua antavat avo- ja laitospalvelut, joista vastaaville tehtiin haastattelu tai sähköpostikysely.

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy ovat vahvasti esillä Helsingin strategiaohjelmissa 2009–2012 ja 2013–2016. Vuonna 2011 laaditun kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Helsingin toimeenpano-ohjelman yhtenä kehittämisalueena oli parantaa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palveluihin pääsyä.

Johtopäätökset

Tärkein päihdepalvelua avohoitona nuorelle tarjoava taho on nuorisoasema. Päihdepalvelujen ostopalveluavohoitoon ja kaikkeen laitoshoitoon tarvitaan päätös (lukuun ottamatta alkoholivieroitushoitoa, johon asiakas voi hakeutua suoraan). Keskeisimmät avohoidon yksiköt, jotka tekevät päätöksiä, ovat lastensuojelu alaikäisten osalta ja päihdepoliklinikat sekä päihdepsykiatrinen klinikka täysi-ikäisten nuorten osalta. Lisäksi on saatavilla päivystyspalveluita. Nuorten päihdepalvelujen yhtenäistämiselle on tarvetta ja hoito olisi tarpeen toteuttaa alusta loppuun saman hoitavan tahon kanssa. Lastensuojelun piirissä olevan nuoren päihdehoidon tarpeen ja jatkohoidon tarpeen arviointi tulee kyetä tehdä lastensuojelussa, ei ostopalvelulaitoksissa.

Arvioinnin perusteella voidaan todeta, että nuorten päihdepalvelujen saatavuus on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Päihteet ovat kuitenkin yhä harvemmin nuoren ainoa ongelma. Nuoren mahdollisen moniongelmaisuuden vuoksi oikeaa palvelua tai hoitopaikkaa voi olla vaikea löytää. Vaikuttavan päihdehoidon suunnittelussa tulisi ottaa huomioon, että avohoidon lisäämisen rinnalla säilytetään sellainen laitoshoito, jolla voidaan tukea niiden asiakkaiden toipumista, jotka eivät kykene tai halua sitoutua avohoitoon. HUS edellyttää lastensuojelun piirissä olevan lapsen tai nuoren huostaanottoa edellytyksenä hoitoon pääsemiseksi lasten tai nuorten psykiatrian klinikalle. Tämä on hyvin ongelmallista, koska huostaanotto on toimenpiteenä inhimillisesti katsoen raskas ja äärimmäisen kallis.

Lautakunta toteaa, että
  • sosiaali- ja terveysviraston tulee kehittää nuorisoasematoiminnasta kokonaisvaltainen nuorten matalan kynnyksen palvelu, joka tarjoaa päihdepalvelujen lisäksi myös terveydenhoitajan, psykologin ja sosiaalityöntekijän palveluja ja jolla on tiivis yhteys muihin perhe- ja sosiaalipalveluihin ja koulujen oppilashuoltoon.
  • sosiaali- ja terveysviraston on varmistettava, että lapsen tai nuoren hoitovastuu on lapsen iästä riippumatta alusta loppuun samalla taholla. Hoitopolusta vastaava taho on määriteltävä erityisesti niissä tilanteissa, joissa päihteillä oireileva lastensuojelun piirissä oleva nuori tarvitsee laitoshoitoa.
  • sosiaali- ja terveysviraston on kehitettävä avohoidon lisäämisen rinnalla päihdepalvelujen laitoshoitoa sellaiseksi, että se pystyy vastaamaan aiempaa huonokuntoisempien ja vaativaa hoitoa tarvitsevien lasten ja nuorten hoidon tarpeeseen.
  • sosiaali- ja terveysviraston tulee välittömästi varmistaa HUS:n lasten ja nuorten psykiatrian kanssa lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten hoitoon pääsy ilman, että se edellyttää lapsen tai nuoren huostaanottoa.

Oliko tämän artikkelin sisältö sinulle hyödyllinen?

Lisää uusi kommentti

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.