Perusopetuksen alueellinen tasa-arvoisuus

  • My Helsinki -aineistopankki, Aleksi Poutanen

Arvioinnin tavoite

Arvioinnin pääkysymyksenä oli, onko perusopetus alueellisesti tasa-arvoista. Arvioinnissa selvitettiin, miten perusopetuksessa mitataan laatua ja miten yleinen, tehostettu ja erityinen tuki, oppilashuollon palvelut sekä positiivisen diskriminaation määrärahat ovat jakautuneet alueittain. Helsingissä oli 87 suomenkielistä peruskoulua ja 14 ruotsinkielistä peruskoulua vuonna 2018. Suomenkielisissä peruskouluissa oli yli 40 000 oppilasta ja ruotsinkielissä alle 4 000 oppilasta. Arviointiaineistona oli muun muassa kysely rehtoreille.

Johtopäätökset

Perusopetus on alueellisesti tasa-arvoista siinä mielessä, että alueilla toimitaan samojen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Tukea tarvitaan ja sitä myönnetään eniten idän ja koillisen alueille. Positiivisen diskriminaation määrärahan myöntämisperusteena ovat alueen sosioekonomiset tekijät ja S2-oppilaiden määrä. Perusopetuksen rehtorit eivät pitäneet perusopetuksen laatua alueellisesti tasa-arvoisena. Tuen tarve oli kasvanut, koska nuoret oireilevat yhä enemmän. Kouluista puuttui kuitenkin kasvavaan tarpeeseen nähden erityisopettajia. Arvioinnin perusteella kouluihin tulisi saada lisäresursseja silloin, kun tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrä kasvaa.

Lautakunta toteaa, että: 

kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee

  • varmistaa, että erityisopettajien määrä vastaa tukea tarvitsevien oppilaiden kasvavaa määrää, esimerkiksi tukemalla opettajien jatko- tai täydennyskouluttautumista erityisopettajiksi.
  • selvittää, miten positiivisen diskriminaation määrärahojen jaossa voidaan ottaa huomioon oppilaiden tarvitsema tehostettu ja erityinen tuki.

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
CAPTCHA
Roskapostitarkistus