Positiivinen diskriminaation tavoitteiden toteutuminen Helsingin kouluissa

  • Helsingin aineistopankki / Kimmo Brandt

Tavoite
Tavoitteena oli arvioida, onko positiivisen diskriminaation määrärahoilla saavutettu niitä tavoitteita, joita sille on kouluissa asetettu. Arviointi koskee niitä 53 koulua, jotka vuonna 2013 saivat opetuslautakunnan myöntämää positiivisen diskriminaation määrärahaa. Tukea saa tällä hetkellä lähes puolet kaupungin kouluista. Arviointiaineistona käytettiin kirjallisuuden ja opetusviraston haastattelun ohella näiden koulujen rehtoreille suunnattua sähköistä kyselyä, jossa vastausprosentti oli 83 (44 rehtoria).
Vuosien 2009–2012 strategiaohjelman Hyvinvointi ja palvelut -osa-alueella oli tavoitteena kohdentaa palveluita vasta maahan muuttaneille ja riskiryhmille. Tämä tarkoitti positiivista erityiskohtelua lisäresurssein tilanteessa, jossa yksilöllä tai ryhmällä oli lähtökohtaisesti muuta väestöä heikommat mahdollisuudet turvata hyvinvointinsa. Strategiaohjelmassa 2013–2016 toimenpiteenä mainitaan muun muassa positiivisen erityiskohtelun vahvistaminen ja oppilashuollon resurssien kohdentaminen positiivisen diskriminaation periaatteen mukaisesti. Positiivisen diskriminaation määrärahoja on hyödynnetty Helsingin peruspalveluissa 2000-luvun alusta alkaen.
Johtopäätökset
Koulujen vastausten mukaan positiivisen diskriminaation määrärahan käytölle asetetut tavoitteet liittyivät yleisimmin oppilasryhmien työn tehostamiseen, yksilöllisen opetuksen toteutumiseen ja erilaisten oppijoiden oppimismahdollisuuksien lisäämiseen. Toinen tärkeä tavoite liittyi samanarvoisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen.
Suurimmassa osassa kouluja positiivisen diskriminaation määrärahoille oli asetettu tavoite. Tapauksissa, joissa tavoite oli asetettu, se oli toteutunut kahden kolmasosan mukaan vastaajista kokonaan ja kolmasosan mukaan osittain. Tukea saaneiden koulujen rehtorit olivat vahvasti sitä mieltä, että määrärahoilla on voitu lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa eri alueiden kesken. Suurimman osan mukaan myös sosiaalisten ongelmien kasautumista voidaan ehkäistä. Positiivisen diskriminaation määrärahan perimmäiset tavoitteet toteutuvat siis varsin hyvin.

Lautakunta toteaa, että: 
  • opetusviraston on käynnistettävä positiivisen diskriminaation määrärahaa saavien koulujen oppimistulosten systemaattinen seuranta. Vastaavasti on seurattava määrärahoille asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista sekä luotava koulujen välinen positiivisen diskriminaation määrärahojen hyvien käytäntöjen levittämisen malli.
  • kaikkien positiivisen diskriminaation määrärahaa saavien koulujen tulee asettaa määrärahan käyttöön liittyvät tavoitteet ja seurata niiden toteutumista. Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi oppimistuloksiin ja häiriökäyttäytymisen vähenemiseen.
  • oppimistulosten seurannan avulla tulee myöhemmin arvioida, onko tukea saavien koulujen määrää syytä vähentää ja tukia keskittää niille kouluille, joilla on tuelle suurin tarve.
  • positiivisen diskriminaation mallien hyödyntämistä määrärahojen kohdentamisessa alueille, joille terveyden tai hyvinvoinnin riskit kasautuvat, tulee selvittää tai edelleen kehittää myös muissa hallintokunnissa.

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
CAPTCHA
Roskapostitarkistus

Arviointikertomuksessa: