Omaishoidon lakisääteisen vapaan järjestäminen ja palvelun riittävyys

  • Helsingin aineistopankki / Seppo Laakso

Tavoite
Tavoitteena oli arvioida, järjestääkö kaupunki omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) mukaisesti ja riittävästi omaishoitajille ja omaishoidettaville sopivia hoitopaikkoja. Aineistona käytettiin asiakirja-aineiston ja tilastojen lisäksi omaishoidosta vastaavien päälliköiden haastatteluja ja vanhus- ja vammaispalveluista tehtyjä asiakaskyselyjä.
Helsingin strategiaohjelmassa 2009–2012 tavoitteena oli edistää ikääntyvien asukkaiden toimintakyvyn säilymistä muun muassa omaishoitotyötä tukemalla. Omaishoitajien määrän lisääminen on ollut sitovana tavoitteena vuodesta 2009 lähtien. Tarkastuslautakunta arvioi omaishoidon palveluita viimeksi vuonna 2010 ja suositteli, että omaishoidon tukitoimia tulisi kehittää edelleen niin, että vaativampaa hoitoa tarvitsevien kohdalla tuen määrä olisi riittävän suuri ja omaishoitajien jaksamiseen panostettaisiin riittävästi.
Johtopäätökset
Arvioinnin perusteella kaupungin toimet eivät ole olleet riittäviä omaishoidon lakisääteisen lomituksen järjestämiseksi. Kaupunki on pystynyt tarjoamaan omaishoidon lakisääteisen lomituksen palveluita määrällisen tarpeen mukaan ilman, että määrärahojen riittävyys olisi ollut esteenä. Koska hoitajalla ja hoidettavalla ei kuitenkaan ole ehdotonta oikeutta valita vapaan aikaista hoitomuotoa, hoitotapa ei aina vastaa kysyntää.
Vanhusomaishoitoperheissä kysyntää on tarjontaa enemmän erityisesti päivätoiminnalle, mutta myös osavuorokautiselle asumispalvelulle ja säännölliselle lyhytaikaishoidolle. Kehitysvammaisten lyhytaikaiselle laitoshoidolle on kysyntää. Omaishoidon palvelusetelikokeilu ja kokeilu kotiin annettavien palvelujen palvelusetelistä eivät onnistuneet odotusten mukaisesti. Vanhuspalveluihin on kuitenkin tarkoitus soveltaa kotiin vietävien palvelujen palveluseteliä, joka monipuolistaa palveluvalikoimaa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tarkastuslautakunnan vuoden 2010 arviointikertomuksessa antamien suositusten mukaisia omaishoidon tukitoimia on kehitetty, mutta onko tuki riittävää vaativampaa hoitoa tarvitseville, ei ollut mahdollista saada selville tässä arvioinnissa.

Lautakunta toteaa, että: 
  • sosiaali- ja terveysviraston tulee selvittää omaishoidon lakisääteisen lomituksen ja muiden tukitoimien riittävyys ja soveltuvuus omaishoitoperheille erikseen vanhuspalveluissa, kehitysvammahuollossa ja vammaispalveluissa.
  • sosiaali- ja terveysviraston tulee laajentaa lakisääteisen lomituksen ajaksi annettavaa omaishoidon tuen korvaavien palvelujen valikoimaa vanhusomaishoitajille asiakaspalautteen mukaisesti osavuorokautiseen asumispalveluun ja säännölliseen lyhytaikaishoitoon sekä lisätä päivätoimintaa.
  • sosiaali- ja terveysviraston on joustettava laitoshoidon vähentämistavoitteesta niissä tapauksissa, joissa sille koetaan selvästi olevan tarvetta, kuten niissä kehitysvammaisten omaishoitoperheissä, joissa laitoshoito nähdään ainoana lapselle tai nuorelle soveliaana omaishoidon tuen korvaavana palveluna.

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
CAPTCHA
Roskapostitarkistus

Arviointikertomuksessa: